Evento
SUOSITTELEMME: Pete Parkkonen selvisi kamalasta keväästä – laskuvarjohyppy tarjosi oivalluksen, joka auttaa kiireessä
SUOSITTELEMME: Taso 6: Buustaa somenäkyvyyttä – ota haltuun Instagram-tarinat
SUOSITTELEMME: Ehdota PRO-palkinnon saajaa! Parhaat keittiö- ja ravintola-ammattilaiset palkitaan PRO-gaalassa Kaapelitehtaalla 18.1.2023
Urheilutapahtumat

Pikkuseura kasvoi yleisömagneetiksi – kulmakivenä on ajatus, jota Suomessa ei usein toteuteta

Porista on tullut pesäpallokaupunki. KUVA Pesäkarhut

Porin Pesäkarhut veti naisten Superpesiksen runkosarjan kotiotteluihinsa tällä kaudella keskimäärin yli 1100 katsojaa, vaikka sarjan kaikkien seurojen yhteenlaskettu yleisökeskiarvo jäi alle viidensadan. Asetelma on ollut samankaltainen läpi 2000-luvun, jos jätetään välistä kaksi koronavuotta.

Mestaruuden Pesäkarhut on voittanut kahdesti, 2021 ja 2002. Tulipa mestaruuksia tai ei, porilaiset löytävät tiensä pesiskatsomoon.

Pesäkarhujen ajattelumalli on toisenlainen kuin monessa muussa suomalaisessa urheiluseurassa. Johtoajatuksena on ollut, että markkinoinnissa ja viestinnässä pitää olla vähintään samalla tasolla kuin urheilupuolella. Suurin osa seuran palkkaamista ihmisistä on hankittu urheilun ulkopuolelta, kertoo puheenjohtaja Vesa Saine.

”Olemme ensin palkanneet ihmisiä tekemään olosuhteita, myyntiä ja markkinointia. Urheilupuolen ihmiset ovat tulleet vasta sen jälkeen. Toimistolle voi hyvin palkata väkeä, jolla ei ole sen kummempaa tietämystä urheilusta. Liiketoiminnallinen osaaminen korostuu, kun rakkaus pesäpalloon ei ole niin syvää. Toimistolla laji-ihmisiä ovat ne, jotka ovat mukana valmennuksessa”, Saine kertoo Avecille.

Pesäkarhujen toiminnanjohtajaksi palkattiin Susanna Halmela Bauer Median myyntipäällikön paikalta vuosi sitten. Seuralla on Halmelan lisäksi viisi päätoimista työntekijää ja osa-aikaisia vähintään saman verran.

Näytä isommalta kuin olet

Vesa Saine on ollut kasvattamassa vuonna 1985 perustettua seuraa harrastajamääriltään lajinsa Suomen suurimmaksi – vieläpä Porissa, joka ei ole perinteinen pesäpallokaupunki. Pesäkarhut on onnistunut ujuttautumaan porilaisten sydämiin vuosikymmenten pitkäjänteisellä työllä. Sponsoreita on hankittu kiertämällä ovelta ovelle.

”Porilaisia on käännetty pesisväeksi sielu sielulta, kutsuttu peliin ja luotu tapahtumaa. Markkinoinnin ja näkyvyyden eteen tehty työ on saanut meidät näyttämään isommalta kuin olemmekaan”, Saine kertoo.

Varsinkaan pikkukaupungissa pelkkien urheilufanien kiinnostuksella ei pitkälle pötkitä, vaan otteluihin on löydettävä suurempaa yleisöä laji-ihmisten ulkopuolelta. Pesäkarhut ei ole tyytynyt ilmoittelemaan urheilusivulla tulevista peleistään, vaan on sijoittanut mieluummin lehden etusivun mainokseen tai kokonaiseen pesisliitteeseen. Nykyään markkinointi on monikanavaista.

Urheilullisella puolella menestys on tullut vähitellen, ensin nousuna Superpesikseen ja yhä kovempia pelaajia ja muuta urheiluhenkilöstöä hankkimalla. Menestys luo kiinnostusta. Ottelutapahtuman puitteet puolestaan auttavat pitämään kiinnostusta yllä.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Pesäkarhut tarjoaa otteluissaan muun muassa salaatteja ja kuohuviiniä… KUVA Pesäkarhut
…ja patonkeja sekä valkoviiniä. KUVA Pesäkarhut

Kuohuviini oli kahden vuoden projekti

Puitteet kannattaa rakentaa omalle kokoluokalle, Saine neuvoo. 1500 istumapaikan pesäpallostadion on juuri sopiva Pesäkarhuille. 3000 katsojan kapasiteetti olisi jo kolkko.

”Kilpailemme ihmisten vapaa-ajasta teatterien, konserttien, Netflixin ja kotisohvan kanssa. Pitää pystyä herättämään tunnereaktio ja tarjoamaan ihmisille uusi kokemus. Naisten pääsarjan pesismatsiin ensi kertaa saapuva huomaa, että täällä on muitakin kuin minä. Aurinkoinen perjantai-ilta, katsomot lähellä kenttää, joku virvoke”, Saine maalailee.

Yleisön houkuttelemiseksi stadionin pitää olla viihtyisä ja palvelun pelata. Virvoke- ja muu myynti vetää kaksikerroksisessa terassikatsomossa kakkospesän takana läpi ottelun. Tarjolla ottelutapahtumassa on pahvimukikahvin ja kisamakkaroiden lisäksi tuotteita, joita suomalaisissa urheilutapahtumissa harvemmin näkee. Ottelutapahtumaa on kehitetty vähitellen, yleisöä kuulostellen.

”Osa jutuista lähtee lentoon, se on yleensä parin kauden mittainen projekti. Noin puolet yleisöstä on naisia, ja he eivät välttämättä halua juoda muovimukista keskikaljaa. Kun otimme valikoimaan kuohuviiniä, ostajia alkoi löytyä kunnolla parin vuoden kohdalla. Yhteistyökumppaniemme kautta olemme tuoneet täytettyjä patonkeja, salaatteja ja hodareita. Lisäksi olemme satsanneet esim. isoihin kahvinkeittimiin, kahdella Moccamasterilla kun jää myymättä aika paljon. Popcorn-kone maksaa 500–600 euroa, eikä sisällön tuottaminenkaan ole kamalan kallista. Aika harvalla niitä silti on”, Saine ihmettelee.

Kassavirran kannalta on olennaista, jääkö myyntiaikaa ennen ottelua ja tauolla 15 minuuttia vai 2,5 tuntia. Pesäkarhuissa yritetään paitsi tehdä ottelutapahtumasta houkutteleva, myös sovittaa ajankohdat mahdollisimman otollisiksi porilaisille ja alueen kesäasukkaille. Jos lähistöllä on suurtapahtuma, ottelua ei välttämättä kannattaisi pelata juuri silloin. Sunnuntaita yritetään välttää pelipäivänä heikon oheis- ja kumppanimyynnin vuoksi. Sunnuntaina pelattavia vierasotteluitakin yritetään mahdollisuuksien mukaan välttää. (Seuroilta kysytään toiveita pelipäivistä ennen otteluohjelman laatimista.) Vieraspelimatkoilla lisäkuluja voi syntyä esimerkiksi bussikuskien pyhäkorvauksista ja liikenneasemien kalliimmista sunnuntairuokailuista.

Teksti jatkuu videon jälkeen.

Ilmakuvaa Porin pesäpallostadionilta.

Fanituotteet ovat haastava bisnes

Arjen haasteita on Pesäkarhuillakin. Talkooväen ikääntyessä jostakin pitäisi löytää uutta verta ottelutapahtumien vapaaehtoisiksi. Nykyisellään talkoolaisia on noin 50-henkinen porukka, josta seura yrittää pitää huolta esimerkiksi yhteisiä virkistystapahtumia järjestämällä.

”Emmekä me seurajohdossa ottelupäivänä peliä katso, vaan olemme apuna huolehtimassa asiakkaiden viihtymisestä ja palveluiden toimimisesta. Talkoolaisia on helpompi pyytää mukaan, kun laittaa itsensä likoon ja on mukana tekemässä asioita”, Saine sanoo.

Tuottomielessä hankalin bisnes on oheistuotteiden myynti. Mikään rahasampo ne eivät ole, ja sopivaa kumppania fanituotteiden tekemiseen ja erityisesti niiden varastointiin on vaikeaa löytää.

”Oheistuotteista tulee hyvänä vuonna tuottoa ehkä yhden hyvän yhteistyökumppanin verran. Olemme yrittäneet pyörittää fanituotemyyntiä niin, että valikoimassa on 5–10 keskeistä ja menevää tuotetta. Minimiostoerä on usein sata, jolloin kahdeksan euron hintaisessa tuotteessa on 800 euroa kiinni varaston hyllyllä. Käyttöpääomaa on melko lailla kiinni, kun ostetaan varastoon esimerkiksi eri värisiä ja kokoisia talvitakkeja. Vaatii myös rohkeutta, että uskaltaa tehdä hyvälaatuista ja katumuotia mukailevaa tuotetta, miettimättä liikaa kustannuksia. Jos tuote on ensimmäisen pesun jälkeen pilalla, asiakas ei osta enää mitään. Toisaalta hinta ei voi nousta merkkivaatteen tasolle”, Saine aprikoi.

Fanituotteilla on merkityksensä seurabrändin rakentamisessa Porin seudulla.

”Lämmitti kyllä mieltä, kun Wolt-kuski tuli ovelle Pesäkarhujen mestaruuslippis päässä.”

LUE MYÖS: Avec vieraili stadionilla, jossa ei myydä lihaa – jalkapallon vegaaninen ammattilaisseura on suunnannäyttäjä

LUE MYÖS: Rest in peace, nakkimuki! HJK astuu Michelin-kokki Kim Mikkolan aikakauteen

Pesäkarhujen puheenjohtaja Vesa Saine. KUVA Sonja Huttunen

20.9. klo 16.00: Tarkennettu kohtaa, jossa kerrotaan Pesäkarhujen pyrkivän välttämään vierasotteluita sunnuntaipäivinä.


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja 100% hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi