Suomalaiset söivät vuonna 2022 keskimäärin 3,3 ravintola-ateriaa kahdessa viikossa. Ennen pandemiaa ravintoloissa käytiin keskimäärin 3,6 kertaa kahdessa viikossa. Tiedot käyvät ilmi Matkailu- ja ravintolapalvelut ry:n (Mara) trenditutkimuksesta.
Suomalaisten ravintolakäyttäytyminen on Maran mukaan muuttunut tuntuvasti aktiivisemmaksi kuluvalla vuosituhannella. Vuonna 2000 suomalaisista 57 prosenttia ei ollut syönyt ravintolaruokaa edeltäneen kahden viikon aikana. Vuonna 2022 vastaava osuus oli enää 20 prosenttia.
Kuluttajista 73 prosenttia söi viimeisimmän ateriansa paikan päällä ravintolassa, viidennes otti aterian mukaan ja seitsemän prosenttia käytti ravintolaruuan toimituspalvelua.
Kuluttajat valitsevat tällä hetkellä pääruuaksi useimmiten hampurilaisen, kana- ja linturuokaa tai pizzan. Hampurilaisen ja pizzan suosio kasvoi pandemia-aikana kuljetuspalvelujen yleistyessä, ja ne pitivät asemansa myös vuonna 2022. Sitä vastoin kokolihapihvin suosio notkahti pandemia-aikana ja on edelleen selvästi jäljessä vuoden 2018 tasosta.
Tärkeimmät ravintolan valintaan vaikuttavat tekijät ovat ravintolan sijainti ja laatu, mutta hintamielikuvan merkitys valintakriteerinä on odotetusti korostunut kuluvana vuonna.
Hintojen nousu nakertaa
Raaka-ainekustannukset ovat kohonneet viime aikoina voimakkaasti. Ravintoloiden raaka-aineiden tukkuhinnat nousivat Tilastokeskuksen tuottaman tukkuhintaindeksin mukaan lähes 22 prosenttia syyskuusta 2021 syyskuuhun 2022.
Suomeen suuntautuva matkailu on vähentynyt yli kolmanneksella. Palvelualojen työnantajien (Palta) mukaan Suomessa majoittui yli miljoona matkailijaa vähemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2019. Vuoden 2019 heinä-syyskuuhun verrattuna aasialaisten yöpymisiä on tänä vuonna 70 prosenttia vähemmän, mikä selittää yli puolet koko ulkomaisten yöpymisten vähenemästä.
Maran arvion mukaan majoitus- ja ravitsemustoiminnan myynnin määrässä voidaan tavoittaa vuoden 2019 taso aikaisintaan vuonna 2024.
”Tammi-syyskuussa 2022 ravitsemistoiminnassa mentiin liikevaihdon ennakkotietojen mukaan keskimäärin vajaan viiden prosentin kasvuvauhtia vuoteen 2019 verrattuna, mutta hintojen nousun vaikutuksen huomioiminen kääntää ravitsemistoiminnan myynnin määräkehityksen 2 prosenttia miinukselle”, Maran varatoimitusjohtaja Veli-Matti Aittoniemi toteaa.
Energiakustannukset ovat nousseet rajusti.
”EK:n marras-joulukuun vaihteessa tehdyn yrityskyselyn mukaan vain 15 prosenttia mara-alan yrityksistä on onnistunut siirtämään kohonneita kustannuksiaan kohtalaisen hyvin loppuhintoihinsa. Loput 85 prosenttia ei ole pystynyt siirtämään kustannusnousua hintoihinsa kuin hieman tai ei lainkaan”, Maran Veli-Matti Aittoniemi sanoo.
LUE MYÖS: Apua, kahvin hinta nousee – miten sitoutan kahvila-asiakkaani?
LUE MYÖS: Miksi ravintolayrittäjän tukkulasku nousee? Kallista lystiä, sanovat alkutuottajat ja kertovat syyt
LUE MYÖS: Kympin viikot palaavat 12 euron annoksilla, syynä ravintoloiden kohonneet kustannukset
