Tapahtumatuotanto

Helsinki Ink on pian kolmekymppinen – Avec vieraili Pohjoismaiden suurimmassa tatuointitapahtumassa

Helsingin tatuointimessut – nykyiseltä nimeltään Helsinki Ink – on Pohjoismaiden suurin tatuointitapahtuma. Kaapelitehtaan käytävillä käyskentelee umpeen tikattuja harrastajia, mutta myös vasta ensitatuointiaan harkitsevia. Yleisöystävällisyys on kaikki kaikessa, kertoo tapahtumatuottaja Kimmo Rosti.

”Tämä ei ole mikään sisäpiirin juttu, vaan hyvä tapahtuma heillekin, jotka eivät tiedä mitään tatuoinneista. Täällä näkee paljon kuvia ja kuulee tatuoinneista paljon tarinaa. Meillä on hyvät juontajat, lavalla ohjelmaa ja kisoissa Euroopan huipputason tuomarit. Olemme erittäin tarkkoja esimerkiksi akustiikasta, siisteydestä ja siitä, että tatuointipisteillä on riittävästi tilaa”, Rosti luettelee Avecille.

Moni poistuu messuilta uuden tatuoinnin omistajana. Mustetta saa nahkaansa huipputason tekijöiltä, sillä Helsinki Ink on Euroopan tatuointitaiteilijoiden keskuudessa arvostettu tapahtuma.

”Parhaat tatskarit valikoivat messukohteensa Euroopassa tosi tarkkaan. Käytäntö on se, että he lähtevät vain parhaille messuille”, Rosti valaisee.

Kaapelitehtaalla oli tänä vuonna 175 tatuointitaiteilijaa, joista sata ulkomailta. Tulijoita olisi monta sataa lisää, paljastaa Tony Raita, toinen tapahtuman järjestäjistä.

”Tapahtuman henki häviäisi, jos artistien määrää kasvatettaisiin. Ihmiset eivät enää tuntisi toisiaan.”

Suomessa on siellä täällä pieniä ja keskisuuria tatuointitapahtumia, mutta Helsinki Ink on yksin omassa kokoluokassaan. Tänä vuonna Kaapelitehtaalla oli noin 2600 kävijää.

Vahva asema ei ole syntynyt itsestään. Tapahtuman järjestäjät Tony Raita ja Kimmo Rosti kiertelivät Euroopan tatuointimessuja jo 1990-luvulla, jolloin ala oli Suomessa nuori. Kaksikko hitsautui osaksi intohimoisten harrastajien tiivistä ja maailmanlaajuista, noin satapäistä ystäväporukkaa. Alan tekijät omaksuivat Helsingin tatuointimessut olennaisena tapahtumana Euroopan tatuointikartalla.

”Tämä on Kimmon ja minun vastapalvelus ulkomaisille. Toivotamme heidät tervetulleiksi Helsinkiin siinä missä he ovat toivottaneet meidät tervetulleiksi esimerkiksi Berliiniin. Samalla haluamme tarjota ihmisille ikkunan siihen, mitä tatuoiminen ja ihmiset sen ympärillä parhaimmillaan ovat”, Raita kiteyttää.

Vuosien varrella rakennetut suhteet muihin alan tapahtumajärjestäjiin ovat arvokkaita.

”Seuraamme tarkkaan, mitä maailmalla tapahtuu ja poimimme parhaita juttuja muilta messuilta. Berliinin tai Lontoon isojen messujen juttuja ei sellaisenaan voida tänne aina soveltaa, mutta ainakin tiedämme miten he tekevät siellä. Tukholman messujen järjestäjä voi puolestaan täällä vieraillessaan kysellä että mikäs juttu tämä on, ja seuraavana vuonna heillä on se käytössä Tukholmassa”, Rosti sanoo.

Tehokas työpari

Kimmo Rosti on järjestänyt Helsingin tatuointimessuja vuodesta 1995 ja Tony Raitakin jo vuodesta 1997. Työpari on oppinut tuntemaan toisensa niin hyvin, että kolmipäiväinen messuviikonloppu klaarataan alle parinkymmenen käsiparin voimin. Raita vastaa artistien tyytyväisyydestä ja Rosti esimerkiksi lipunmyynnin sujuvuudesta.

”Jaamme vastuut ja luotamme siihen, että toinen hoitaa omat alueensa. Sen takia emme tarvitse paljon henkilökuntaa”, Raita kertoo ja korostaa hyväksi havaittujen yhteistyökumppanien merkitystä.

”Catering-tuottaja on ollut vuosia sama. Diili ei ole rahallisesti meille se kaikista paras, mutta meidän ei tarvitse huolehtia siitä, että palvelu pelaa. Sekin rakentaa luottamusta.”

Talkootöihin kutsuminen on helpompaa, kun tapahtumatuottaja ei itse pelkää hanttihommia. Tony Raita mainitsee esimerkin takavuosilta.

”Valmistelimme isoa lumilautailukisaa Lahdessa, kun Ylen tv-ryhmä tuli kyselemään tapahtuman järjestäjää haastatteluun. Heitä ihmetytti kovasti se, että olin itse valmistelemassa hyppyriä ylhäällä mäkihyppytornissa.”

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Helsinki Inkin hostit, Reckless Love -bändistä tunnettu laulaja Olli Herman (oik.) ja valokuvataiteilija-tatuointiartisti Pete Voutilainen. Hyvä juontaja asettaa yleisön etusijalle ja ymmärtää oman roolinsa tapahtumassa, Olli Herman sanoo. ”On hyvä olla vähän esiintyjää, mutta ei liikaa. Toisaalta, jos haluttaisiin vain kertoa, että mitä seuraavaksi tapahtuu, niin yhtä hyvin juontajan voisi korvata seinään liimattavalla aanelosella, josta ohjelman voi käydä lukemassa.” KUVA Jaakko Sandqvist

LUE MYÖS: Kaikki hostauksesta – “Host on tapahtuman tärkein esiintyjä”

Kulttuuritapahtuma

Kaapelitehtaalla iskee silmään, ettei Helsinki Ink -tapahtumaan ole juuri myyty mainoksia. Lavalla sentään on pari konevuokraamon mainostelinettä, mutta valtavia rahoja tässä ei selvästi pyöritellä.

Ulkomaisia artisteja ei haluta vaivata tatuointipisteiden vuokrilla. Tapahtuman tuotot muodostuvat pääsylipuista (20,50–30,50 e).

”Joka vuosi odotetaan sitä kun breikataan”, Rosti viittaa hetkeen, jolloin lipputulojen voidaan laskea kattaneen kulut.

Helsinki Ink on ennen kaikkea kulttuuritapahtuma. Tapahtuma hyödyttää Helsinkiä laajemminkin, muistuttaa Rosti.

”Tuomme kaupunkiin nytkin sata ulkomaista huipputason tatuointitaiteilijaa, heidän mukanaan avustajia ja muuta porukkaa. Tuomme kaupunkiin matkailijoita, jotka viihtyvät täällä, käyttävät rahaa ja kertovat matkan jälkeen hauskasta kokemuksesta eteenpäin. Tämä on parasta mahdollista kulttuurivaihtoa.”

Messuilla näkee rajuja tatuointeja, mutta niiden kantajat ovat säyseää porukkaa. Järjestyshäiriöitä ei ole koskaan, sanoo Raita.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Helsinki Ink -tapahtuma käynnistyi maoriryhmän perinteisellä haka-tanssilla. Tatuoinnit kuuluvat olennaisesti Uuden-Seelannin alkuperäisväestön kulttuuriin. KUVA Jaakko Sandqvist


Naiset marssivat tatuointialalle

Kimmo Rosti on Suomen ensimmäisiä virallisia tatuoijia. Hän avasi Diego Villanellon kanssa liikkeen Helsinkiin vuonna 1987.

Rostilla oli viimeistään vuosituhannen taitteessa tuntuma, että tatuoinneista tulisi vielä arkipäivää.

”Historia on olemassa, mutta tatuointeja ei enää yhdistetä merimiehiin. Tuli tv-kokkeja hihatatuointeineen, ja nyt esikuvina ovat tatuoidut urheilusankarit”, Rosti sanoo.

Uuden sukupolven tatuointiartistia hän kuvailee koulutetuksi, sivistyneeksi, hyvin käyttäytyväksi ja työorientoituneeksi.

Artistien työnjälkeä tarkastellaan nykyään tatuointiliikkeiden nuhjuisten kansioiden sijaan somessa. Kun Instagram pullistelee toinen toistaan laadukkaampia tatuointeja, huomio keskittyy ennen kaikkea taiteeseen itseensä, ei niinkään taiteilijaan.

”Klovnimeiningille ei ole sijaa. Ihmiset ovat tosi tietoisia siitä, millaisia tatuointeja voi tehdä. Asiakkaat hakeutuvat sellaiselle artistille, joka tuottaa tiettyä laatua. Jos kuvataiteella ylipäätään meinaa pärjätä, niin se on kova tie. Jos haluat olla huipulla, niin saat olla aika kova ja näyttää kykysi.”

Some ei ole ainoa muutos tatuointialalla. Vuosituhannen vaihteessa televisiossa pyörineet Miami Ink- ja LA Ink -sarjat ja niissä esiintyneet naistatuoijat ovat edesauttaneet naisten marssia alalle, Rosti arvioi.

”Tällä hetkellä naiset ovat vähän keulilla. Puolet tatuoijista on naisia, mutta asiakkaista 70 prosenttia. Tässä on tapahtunut iso kehitys 57 vuodessa.”

LUE MYÖSTapahtuma, joka sitouttaa oman heimonsa ympäri vuoden – Assemblyn viehätys säilyy vuosikymmenestä toiseen

Oikaisu 23.5.23 klo 14.01: Toisin kuin jutussa aikaisemmin sanottiin, Helsinki Inkin tatuointipisteiden vuokrat eivät ohjaudu Suomen tatuointiartistien liitolle.


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento