Aromi
SUOSITTELEMME: Sauli Kemppainen avaa Helsinkiin uuden ravintolan – avoinna aamusta iltaan
SUOSITTELEMME: Miten Flow'ssa syötiin? Festarin ravintolat kuvina: kekseliäin, näyttävin, pisimmät jonot
SUOSITTELEMME: Avec on ruuan, juoman ja tapahtumien ammattilaisten oma media – näin se sinua palvelee
Vaikuttaja

Erikoishaastattelussa ex-ministeri Emma Kari: Eettisen ruuan tuottamisen pitää olla halvempaa

Emma Kari
Emma Karin mielestä kotimaisessa kasvisruokabisneksessä on hyvä noste. KUVA Eemeli Sarka

Emma Kari ei muista, koska olisi viimeksi nukkunut kunnon yöunet. Pikkuhiljaa, nyt ympäristö- ja ilmastoministerin pestin loputtua mahdollisuuksia vapaa-ajan vietolle alkaa löytyä. Kesällä vuorossa – tai ainakin haaveissa – on kiireetön läsnäolo ja mökkielämä lasten kanssa: rauhalliset unet, saunanlämmitys ja ruovikon niittäminen. Ehkä aikaa löytyy nykyistä enemmän myös kokkailulle ja ravintolailloille ystävien kanssa. Ruoka, ja nimenomaan eettisesti tuotettu kasvisruoka, on yksi Karin lempiaiheista.

”Lopetin lihan syömisen 90-luvulla – aikana, jolloin kasvissyöjälle tarjottiin lähinnä ananaksella tai rusinoilla höystettyä porkkanaraastetta sekä höyrytettyä herne-maissi-paprikaa. Kolmenkymmenen vuoden aikana tapahtunut muutos on valtava ja ravintolatarjonta ainakin omassa kotikaupungissa suorastaan ylenpalttista.”

Ruoka kiinnostaa suomalaisia – tämä on tullut ministerille selväksi mitä erilaisimmilla foorumeilla. Muun muassa Hanna Hurtan, eli ruokavaikuttaja Soppa-Hannan, kanssa tehdyt vege-livelähetykset Instagramissa ovat osoittautuneet tervetulleeksi mahdollisuudeksi keskustella ja kysellä kaikesta kasvisruokaan liittyvästä.

”Minun kokemukseni on, että ruoka todella kiinnostaa. Siitä halutaan puhua: mielipiteitä ja kysymyksiä on paljon. Vegeliveissä aktiivisia ovat olleet etenkin pienten lasten vanhemmat, nuoret sekä isovanhemmat, jotka kokevat olevansa hieman pihalla nuorem­pien ruokavalioasioista. Ehkä tämän tyyppinen viestintä voisi olla yksi näkymisen ja erottumisen mahdollisuus myös ravintoloille?”

”Ihmiset liikkuvat usein poliitikkoja nopeammin, ja hyvä niin.”

Edelläkävijä hyötyy eniten

Ruuantuotannon ympäristö- ja ilmastovaikutukset puhuttavat nekin yhä enemmän ja useampia. Emma Karin mukaan äänessä ovat pääosin kuluttajat. Poliittista keskustelua aiheesta on alettu käydä vasta viime aikoina.

”Ihmiset liikkuvat usein poliitikkoja nopeammin, ja hyvä niin. Nimenomaan kuluttajat ovat alkaneet vaatia eettisyyden ja ekologisuuden huomioimista, ja yritykset ovat lähteneet tähän mukaan. Siellä nähdään, mitä asiakkaat arvostavat, ja pyritään vastaamaan näihin toiveisiin. Suomalaiset yrittäjät ovatkin etunenässä vaatimassa tiukkoja ilmastotavoitteita.”

Kestävä ruuantuotanto ottaa huomioon niin taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen kuin ympäristön näkökulman. Ukrainan sodan myötä näiden teemojen rinnalle ovat nousseet myös lähiruuan ja omavaraisuuden teemat. Huoltovarmuudesta on tullut osa kestävyyttä.

Kari muistuttaa, että ilmastonmuutos ei katoa. Planeetan rajat tulevat vääjäämättömästi vastaan, ja suurimman hyödyn muutoksesta saavat edelläkä­vijät.

”Esimerkiksi kotimaisessa kasvisruokabisneksessä on hyvä noste: osaaminen on korkealla, ja markkinoille on ilmestynyt toinen toistaan mielenkiintoisempia tuotteita, kuten kaura- ja härkäpapupohjaisia proteiininlähteitä. Julkisella puolella kasvisruokapäivät ja -menut sekä hävikkiviikot ovat arkipäivää, ja monissa ravintoloissa normilistalta löytyy loistavia kasvisruokavaihtoehtoja.”

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Emma Kari
Ruokaan liittyviin kysymyksiin vastaaminen voisi olla erottautumisen keino ravintoloille, Emma Kari ajattelee. KUVA Eemeli Sarka

Eettisyyden on oltava halvempaa

Niin kasvissyöjä kuin onkin, Kari ymmärtää, että myös eläintuotannolla on roolinsa kotimaan ruokahuollossa. Hän toteaa, että suomalaisten on tärkeää tietää ruuan eettisyydestä sekä syistä, joiden vuoksi kotimaisia vaihtoehtoja kannattaa tukea. Lainsäädännön tulee Karin mukaan pyrkiä siihen, että suomalainen ruoka on maailman parasta ja eettisintä.

”Oli kyse sitten kasvis- tai liharuuasta, kuluttajien pitää tietää, että ympäristökriteerit ja kestävään ruuantuotantoon kannustava tukijärjestelmä ovat kunnossa. Kannustimien ja tukipolitiikan pitää olla tuottajalle etu, ei haitta. Eettisyyden on oltava halvempaa ja helppoa. Me tukipolitiikasta päättävät olemme epäonnistuneet, jos ympäristön kannalta kestävä tuotanto on normituotantoa kalliimpaa.”

Suomalaisuutta voitaisiin hyödyntää viennissä aikaisempaa määrätietoisemmin.

”Se mitä Suomesta yleensä tiedetään, on kokemukseni mukaan kunnianhimoinen ilmastopolitiikka, korkea osaaminen ja puhdas luonto. Viennissä kannattaisi ammentaa näistä oman maan vahvuuksista – joihin myös eettinen, puhdas ruoka kuuluu.”

Hallituksessa keskustellaan parhaillaan useista ruuantuotannon kestävyyteen liittyvistä laeista ja ohjelmista. Käsittelyssä on muun muassa ilmastolain jatko-osa ja laki eläinten hyvinvoinnista, ilmastoruokaohjelma sekä kotimaisten vaihtoehtojen, kuten kasvisproteiinien, esille saaminen.

”Kesällä voimaantuleva uusi ilmastolaki liittyy Suomen tavoitteeseen saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä. Samalla halutaan saavuttaa Euroopan unionin asettamat sekä muut kansainväliset, Suomea velvoittavat, ilmastotavoitteet. Syksyllä käsittelyyn tuleva ilmastolain jatko-osa puolestaan velvoittaa kaikki Suomen kunnat laatimaan ilmastosuunnitelman, jossa myös ruuantuotanto ja ruokahankinnat voivat näkyä yhtenä osana.”

Hallituksen on tarkoitus julkaista myös ilmastoruokaohjelma, jolla halutaan vähentää kotimaisen ruuan päästövaikutuksia ja tukea yhteiskunnan siirtymistä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää.

”Maatalouden päästövähennystavoitteesta on päätetty ensimmäistä kertaa yhdessä Suomen hallituksessa. Tavoite noudattaa suomalaisten maataloustuottajien omaa ilmastotiekarttaa. Maataloustuottajien esitysten pohjalta on kerätty toimenpiteitä, joilla tavoitteisiin on mahdollista päästä. Suurkeittiöiden toimintaan voi puolestaan tulevaisuudessa vaikuttaa hallituksen päätös, joka asettaa päästövähennystavoitteet jul­kisille hankinnoille. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lähellä tuotetun ruuan ja kasvisruuan kysynnän kasvua.”

Pois kertakäyttökulttuurista

Myös rahavirrat tulee suunnata puhtaisiin ratkaisuihin. Hallitus onkin perustanut vihreän siirtymän rahoituksen työryhmän pohtimaan, miten julkinen ja yksityinen rahoitus voivat edistää hiilineutraaliustavoitetta, luonnon monimuotoisuutta ja muita ympäristötavoitteita.

”Yritysten pitää voida olla varmoja, että jos ne panostavat kestävään kehitykseen, nykyinen politiikka myös pysyy ja ympäristöä kunnioittavaan, päästöjä vähentävään toimintaan kannattaa panostaa. Tämä investointivarmuuden merkitys on yrittäjiltä tuleva vahva viesti.”

Sekä ravintolat että kotimainen ruuantuotanto ovat äärimmäisen haastavassa tilanteessa yhtäältä koronan, toisaalta Ukrainan sodan vuoksi. Siinä missä korona pisti ravintolat polvilleen, sota on nostanut ruuan tuotantokustannukset uusiin lukemiin.

”Ravintolakulttuuri on kiinteä osa kaupunkikulttuuria.”

”Hallituksessa halutaan varmistaa, että kotimainen ruuantuotanto säilyy. Henkilökohtaisesti toivon, että kun nousemme tästä kriisistä, pääsemme nopeasti pois kertakäyttökulttuurista – että ihmiset eivät enää halua kaikkea nopeammin, halvemmalla ja enemmän. Uskon, että opimme arvostamaan sitä, mitä meillä on. Uskon myös, että Suomen kilpailuetu on nimenomaan laadussa.”

Laaturuokaa kotiinkuljetuksena

Ravintoloiden kannalta korona tuli Karin näkemyksen mukaan todella surkeaan kohtaan. Ravintolakulttuuri oli alkanut meilläkin kukoistaa: olimme oppineet syömään porukalla ulkona, uusia ravintoloita perustettiin, ja terassit olivat usein täynnä.

”Kaikki tämä katosi kahden koronavuoden aikana. Olen kuitenkin pannut merkille, että terassit ovat taas täyttyneet. Toivon tosiaan, että ravintolat pääsevät jaloilleen. Ravintolakulttuuri on kiinteä osa elävää kaupunkikulttuuria.”

Kari kertoo käyneensä lukuisia keskusteluja ravintola-alan toimijoiden kanssa ja arvostavansa sekä ravintoloitsijoiden ja kokkien ammattitaitoa että heidän intohimoista suhtautumistaan ruokaan. Haastavat olosuhteet ovat pakottaneet hakemaan uusia toimintatapoja ja palvelumalleja, mikä on puolestaan muuttanut asiakkaiden toimintatapoja.

”Yksi esimerkki ajattelu- ja toimintatapojen muutoksesta on kotiinkuljetuspalvelu, jota yhä useammat ravintolat ovat alkaneet tarjota. Asiakkaat ovat vastaavasti oppineet tilaamaan kotiin mitä tahansa laadukasta ravintolaruokaa, ei vain perinteistä perjantaipizzaa. On mielenkiintoista nähdä, mihin koronan aikana alkanut kehitys johtaa – se tarjoaa varmasti uusia mahdollisuuksia niin ravintoloille kuin asiakkaillekin.”

LUE MYÖS: Älä säästä väärissä paikoissa – tapahtumavelho Samuli Pasanen antaa arvokkaat vinkit ja toivoo kulttuurinmuutosta


Emma Kari

Mitä?

Kansanedustaja, entinen ympäristö- ja ilmastoministeri ja kaupunginvaltuutettu Helsingistä

Missä?

Syntynyt 1983 Espoossa, perheessä puoliso ja kolme lasta

Inspiroidun

Lapsista, ystävistä, kasvisruuasta ja mökkielämästä


  • Tilaa Lehti

    Shaker
    Ideoita ja tarinoita tiskin takaa anniskelualan ammattilaisille.

    Tilaa Shaker