Fine dining -maailma on monesti raadollinen, ja Juho Saralehto on yksi kokeista, jotka ovat nollanneet oloa huumeilla. Työt kuitenkin hoituivat, kun yleensä käyttö ei lähtenyt käsistä. Samaa menoa jatkui 17 vuotta huippuravintoloissa niin Helsingissä, Englannissa kuin Hollannissa.
”Pidin työn ja huvin erillään. Muutaman kerran olen tullut samoilla silmillä töihin”, Saralehto
kertoo.
Töitä tehtiin kirjaimellisesti aamusta iltaan, ja työviikon jälkeen Saralehto oli niin romuna, että oli pakko nollata päihteillä. Aihe on arkaluontoinen, sillä teetetyt työmäärät eivät olleet millään tasolla laillisia, mutta samaan aikaan Saralehto kokee koko sukupolvensa tavoin suostuneensa järjestelyyn. Hän pitää ruoanlaittoa käsityönä, jota ei opita koulunpenkillä. Alalla on myös erilaisia tasoja. Saralehto vertaa tilannetta jalkapalloon.
”Jos haluat pelata Valioliigassa, on pakko tehdä enemmän duunia kuin piirikunnallisissa pelaavat.”
Saralehdon mukaan moni on hänen tapaansa pudonnut limboon, jossa elämään ei kuulu mitään muuta kuin ympäripyöreät työpäivät ja juhliminen. Samalla mielenterveys saattaa alkaa rakoilla.
Saralehdon oppi-isät ovat hukuttaneet murheensa viinaan, nuorempi polvi taas tilkitsee mieltään Saralehdon mukaan huumeilla. Hänen näkemystään vahvistavat myös tilastot, joiden mukaan suomalaisten humalahakuinen juominen on vähentynyt. Samaan aikaan huumeiden käyttömäärät ovat kasvaneet. Tämä käy ilmi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen jätevesitutkimuksesta, jonka mukaan amfetamiinin, metamfetamiinin, MDMA:n ja kokaiinin yhteenlasketut käyttömäärät ovat olleet vuonna 2021 noin kolminkertaisia verrattuna tutkimuksen aloitusvuoteen 2012.
Päihderiippuvuus on vaikea tunnistaa
Huumeidenkäyttöön liittyy fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen tason riskejä, mutta kaikissa tapauksissa käytöstä ei seuraa huumeriippuvuutta. Saralehdon kohdalla päihteet korostivat hänen impulsiivista luonnettaan, ja sytytyslanka oli paikoin todella lyhyt. Hän sanoi ja teki asioita, joita katuu. Huonosta käytöksestä olisi joku ulkopuolinenkin voinut tulkita, että kaikki ei ole kunnossa.
”Mutta sitä ei vaan niin helposti näe.”
Saralehdolla on itselläänkin ollut tilanteita, joissa hän ei esihenkilönä ole huomannut alaisen huume- tai alkoholiongelmaa. Hän tietää myös ihmisiä, jotka edelleen työskentelevät alalla ja joilla on alkoholiriippuvuus.
Perinteisesti päihderiippuvuuteen yhdistetään toleranssin kasvu ja vieroitusoireet, mutta riippuvuus voi olla myös psykologista, jolloin haetaan hyvää oloa tai paetaan ahdistuneisuutta. Saralehdon mukaan alalla huumeiden käytön syynä on usein se, että halutaan pysyä terävämpänä.
Saralehdolle ensiaskeleet raitistumisen tiellä alkoivat viikonlopusta, jonka aikana hän käytti amfetamiinia, ketamiinia, LSD:tä, kannabista ja kokaiinia. Useamman päivän sekakäyttö johti happotrippiin ja sairaalakäyntiin.
Sen jälkeen meni kuitenkin vielä vuosia, ennen kuin lopullinen päätös raitistumisesta syntyi. Päihdehuollon erityispalveluihin kuuluvat esimerkiksi selviämis- ja katkaisuhoitoasemat, päihdeklinikat, päihdekuntoutuslaitokset ja huumeidenkäyttäjien terveysneuvontapisteet, mutta Saralehto jätti kaikki päihteet kerralla itsenäisesti. Nyt hän on ollut yli vuoden ilman huumeita ja humalaa. Lopettamisessa auttoi irtautuminen fine diningista.
”Tein vuoden töitä laivalla ja keskityin syömään hyvin ja käymään salilla.”
Samalla hän mietti, mitä seuraavaksi tekisi elämässä. Viimeinen niitti oli kunnollinen loma, jonka aikana prioriteetit kirkastuivat.
”Olisin tajunnut aikaisemmin, mitkä asiat ovat tärkeimpiä, jos olisin ottanut pidemmän tauon jo kymmenen vuotta sitten.”
Nyt hän pyörittää Helsingin Kalliossa ravintola Outoa, jonka Helsingin Sanomien ruokakriitikot nimesivät yhdeksi vuoden parhaista uusista avauksista. Työnantajana hän pyrkii toimimaan kestävästi.
LUE MYÖS: Fine dining -liemissä keitetty Juho Saralehto pyörittää Kalliossa ravintola Outoa kuin pop upia
Yllä: Jos upotus ei näy, voit katsoa kuvat Instagramista.
Viihdekäyttö on yleistä alalla
Taukoa olisi kaivannut myös baarimestari Hanna Karlson, joka paloi loppuun muutama vuosi sitten. Päivät toistivat toisiaan: Karlson nukkui myöhään, mutta heräsi aina pohjattoman väsyneenä. Keho kävi kahvin voimalla, kun ruokaa ei tehnyt mieli. Ainoa syy lähteä ulos oli koira. Korvissa soi podcast, josta Karlson ei jälkikäteen muistanut mitään.
”Sain burnoutin, lähdin Suomesta ja lopetin alan.”
Päihteiden ongelmakäyttö ei kuulunut Karlsonin kuvioon, mutta hän tunnistaa, että siihen olisi ollut helppo luisua.
”Jos päihteet lisää oravanpyörään, siitä on tosi vaikea päästä pois.”
Veri kuitenkin veti ravintola-alalle, ja Suomeen palattuaan Karlson löysi paikkansa Liberty or Death -baarista Helsingin keskustasta.
Karlsonin mukaan päihteiden viihdekäyttö alalla on yleistä, ja ongelmakäyttäjiäkin löytyy. Alkoholin nauttiminen on kuitenkin hänen kokemuksensa mukaan vähentynyt. Vielä kymmenen vuotta sitten oli tavallista, että työvuoron aikanakin saatettiin napata shotti.
”Olen joskus itsekin juonut serviisissä.”
Syyt usein mielenterveyteen liittyviä
Karlsonille alkoholinkäyttö ei ole muodostunut ongelmaksi, mutta monilla työkavereilla tilanne on ollut toinen. Siksi hän itse lopetti työaikana juomisen periaatesyistä tutustuttuaan amerikkalaiseen Pin Projectiin. Sen tarkoituksena on tehdä näkyväksi alkoholinkäytön ongelmallisuus alalla. Aatetta edustavalla pinssillä viestitään muille, että tänään en juo.
”Halusin näyttää, että juomattomuuskin on vaihtoehto. Nykyään itselleni on mahdoton ajatus, että joisin serviisissä.”
Karlsonille on tullut uransa aikana vastaan myös tilanteita, joissa alaisen alkoholinkäyttö on muodostunut ongelmaksi. Viimeistään jos juominen johtaa työkyvyn heikentymiseen, on tilanteeseen reagoitava. Yhdessä tapauksessa työsuhde on jopa jouduttu päättämään.
”Se on ihan kauhea tilanne niin työnantajalle kuin työntekijälle.”
Karlsonin kokemuksen mukaan syyt ovat usein mielenterveyteen liittyviä. Moni potee yksinäisyyttä tai kokee, ettei kuulu mihinkään. Ravintola-alan iltapainotteinen rytmi on omiaan katkaisemaan suhteet vanhoihin tuttuihin, ja ystäväpiiri kutistuu alan tekijöihin. Vapaahetkinä heidät löytää tiskin takaa, ja kuulumiset vaihdetaan lasin äärellä.
Karlson kertoo esimerkin tilanteesta, jossa työntekijä kärsi fomosta eli paitsijäämisen pelosta ja vietti sen takia kaikki vapaahetkensä baarissa. Myöhäiset illat alkoholin äärellä vaikuttivat uneen ja vireystilaan. Ratkaisuksi lähdettiin etsimään uusia kiinnostuksen kohteita, joiden toteuttaminen olisi mahdollista päiväsaikaan.
Vaikka ravintola-alalla työyhteisöstä tulee usein toinen perhe, ei ongelmista välttämättä ole osattu puhua. Karlson kokee, että aiemmin työpaikalla ei ollut tilaa jakaa omia tuntemuksia. Tämä on kuitenkin hänen mukaansa muuttumassa.
”On fantastista nähdä, että uusi baarimestarisukupolvi puhuu ja pitää itsestään huolta ihan eri tavalla kuin me silloin, kun aloitin 13 vuotta sitten.”
LUE MYÖS: Vaikka työhön liittyy läheisesti alkoholia, voisiko itse olla juomatta? Eetu Topo kokeili
Viihdettä vai haittaa?
Viihdekäyttö Päihteiden hallittua ja satunnaista käyttöä vapaa-ajalla. Käyttäjä kokee seuraukset pääosin myönteisiksi.
Riskikäyttö Riskikäyttöön liittyy huomattava vaara saada päihteen aiheuttamia haittoja. Riskikulutuksen rajat ylittyvät, mutta käyttäjällä ei vielä esiinny merkittäviä päihdehaittoja tai -riippuvuutta.
Haitallinen käyttö Käytön haitat ovat selvästi tunnistettavissa ja määriteltävissä. Käyttö jatkuu haitoista huolimatta. Käyttäjällä ei esiinny riippuvuutta.
Päihderiippuvuus Riippuvuudella tarkoitetaan kemiallisen aineen käyttöä, joka saattaa johtaa fyysisen ja psyykkisen terveyden heikkenemiseen, kyvyttömyyteen säädellä aineen käyttöä, elimistön kasvavaan kykyyn sietää ainetta sekä vieroitusoireisiin käytön loputtua. Riippuvuus syntyy tavallisesti useiden ajallisesti lähekkäin olevien käyttökertojen seurauksena.
Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
Välitä ja vältät ongelmat
Työterveyshuoltolain mukaan työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto, jonka tehtävä on muun muassa suojella ja edistää työkykyä. Yksi tapa työkyvyn ylläpitämiseen on päihdeohjelma. Esimerkiksi helsinkiläiseen Liberty or Death -baariin on ravintolapäällikkö Hanna Karlsonin ja johdon yhteistyöllä rakennettu päihteiden suhteen selkeät pelisäännöt. Apua päihdeohjelman laatimiseen löytyy muun muassa Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakin maksuttomista työkaluista.
Lisäksi on luotava työpaikalle kulttuuri, jossa kaikesta voi puhua. Karlson korostaa, että syyllistäminen ei ole oikea tapa lähestyä päihdeongelmaa. Juurisyyt ovat usein jossain aivan muualla kuin itse päihteessä. Ravintoloitsija Juho Saralehdon mukaan pelikenttä aukeaa ihan eri tavalla, kun ongelman kanssa painiva ihminen ottaa asian itse esille.
Työn raamien on niin ikään oltava kunnossa. Saralehdon mukaan ravintolatyö on niin kuluttavaa, että kaksi vapaapäivää ei riitä palautumiseen. Siksi hänen ravintolassa, Helsingin Kalliossa sijaitsevassa Outossa on nelipäiväinen työviikko, ja työtunnit pyritään pitämään kohtuullisina. Myös työn oheistoiminnot vaikuttavat jaksamiseen. Henkilökunnan virkistäytyminen voidaan hoitaa muutenkin kuin yhdessä dokaamalla. Liberty or Deathin nuorempi sukupolvi toivoo märän dinnerin sijaan yhteistä liikuntahetkeä, ja se tekee ravintolapäällikkö Karlsonin ylpeäksi.
Varhainen puuttuminen
Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan sitä, että työterveyshuollon edustaja tai työyhteisön jäsen ilmaisee huolensa päihteidenkäytöstä ja etsii yhdessä kyseisen henkilön kanssa hyvinvointia ja toimintakykyä tukevia ratkaisuja. Mitä varhaisemmassa vaiheessa päihteiden riskikäyttö tulee puheeksi, sitä enemmän on keinoja auttaa.
Miten voin auttaa päihteitä käyttävää?
- Järjestä sopiva aika asiasta puhumiseen: molempien tulee olla selvinpäin ja rauhallisessa mielentilassa.
- Kerro huolesi avoimesti ja tuomitsematta. Sano esimerkiksi: ”Olen huolissani siitä, kuinka paljon olet juonut viime aikoina.”
- Ole rehellinen, mutta älä syytä ketään tai ole aggressiivinen.
- Puhu teoista, älä ihmisestä. Esimerkiksi sana alkoholisti leimaa koko ihmisen, kun taas alkoholi-riippuvuus kuvaa ominaisuutta.
- Yritä ymmärtää, mikä on läheisesi oma käsitys päihteiden käytöstä. Kysy, paljonko hän käyttää päihteitä ja minkälaisen käytön hän mieltää ongelmalliseksi.
- Kysy läheiseltäsi, millainen hänen mielialansa on ja miten töissä, ihmissuhteissa tai opinnoissa menee.
Lähde: Mielenterveystalo
Lähteet: Mauri Aalto, Hannu Alho & Solja Niemelä, 2018: Huume- ja lääkeriippuvuudet. Terveyskirjasto: Huumeiden aiheuttama päihtymys, käytön ongelmat ja huumeriippuvuus. Huumeongelmaisen hoito: Käypä hoito -suositus 2018.
