Osaajille on pian taas tarvetta – tapahtuma-alan koulutustarjonta laajenee

Kun maailmaa ollaan taas avaamassa, tapaamisia sovitaan ravintolaan, festareille, keikalle, teatteriin, juhlaviikoille, kaverin bileisiin tai työpaikan tilaisuuteen. Ihmisten tarve kokea asioita on kova, ja se on bensaa tapahtuma-alan kasvulle ja kehittymiselle.

Alan osaamisesta on tullut korkeaa ammattitaitoa vaativaa työtä.

”Osaamisen taso on alalla korkea ja nousee edelleen. Tapahtuma-alan ammattilaiset ovat todellisia moniosaajia, jotka tekevät työtään intohimoisesti”, sanoo Mikko Leisti, yrittäjä ja kaupunkikulttuurin tekijä.

Leisti näkee tapahtuma-alan laajalle vaikuttavana voimana. Kerrannaisvaikutukset tuntuvat koko yhteiskunnan taloudessa, erityisesti matkailu- ja ravintola-alalla.

”Tapahtuma-alalla on vahvat kasvunäkymät. Siksi tarvitsemme alan osaajia lisää”, hän sanoo.

Etlan raportin (6/9/2021) mukaan tapahtumateollisuudessa toimi lähes 10 000 yritystä, jotka työllistivät noin 20 000 henkilöä. Koronakriisin vuoksi tapahtumateollisuudessa on ollut lomautettuna lähes 10 000 työntekijää ja toimialalta katosi 1 300 vakituista työpaikkaa.

”Taiteen ja kulttuurin koulutuksessa oli keskimäärin 5,6 hakijaa aloituspaikkaa kohden.”

Pandemia aiheutti ymmärrettävästi epäuskoa tapahtuma-alan tulevaisuuteen, ja alan opiskelu koettiin hetkellisesti vähemmän houkuttelevaksi kuin niin sanotut varmasti työllistävät alat. Leistiä kuunnellessa usko alan kasvuun tulevaisuudessa kuitenkin vahvistuu, ja silloin Leistin mukaan tarvitaan ”älytön määrä ammattiporukkaa töihin”.

”Tapahtumat ovat yksi taloutemme menestysreseptin keskeisiä palikoita, ja sen porukan koulutukseen pitää panostaa. Uskon, että tapahtuma-ala on se, joka laittaa talouden uuden kierroksen käyntiin”, hän sanoo.

Koulutus kiinnostaa

Kevään 2021 ammatillisen koulutuksen yhteishaku osoitti, että tapahtuma-alan koulutus on jälleen haluttua. Ammattikorkeakouluissa taiteisiin ja kulttuurialoille, joihin tapahtuma-ala kuuluu, oli keskimäärin 5,6 hakijaa aloituspaikkaa kohden.

Esimerkiksi Metropoliassa Kulttuurituottaja (AMK) kurssilla oli 36 aloituspaikkaa ja 684 hakijaa. Kulttuurituotannon ylemmän AMK:n kurssilla oli 20 aloituspaikkaa ja 48 hakijaa.

Laureassa palveluelämysten tuottamisen ja kehittämisen Restonomi (AMK) -kurssin 25 aloituspaikkaa haki 270 hakijaa, ja saman linjan ylemmän AMK:n 27 aloituspaikkaa haki 300 hakijaa.

Myös Humanistisen ammattikorkeakoulun kulttuurintuotannon Kulttuurituottaja (AMK) -opintolinja koettiin houkuttelevaksi. Aloituspaikkoja oli 60 ja hakijoita 531. Niin ikään samasta kurssista järjestetyn verkkotutkinnon 60:ta paikkaa haki 459 alalle haluavaa.

Työllistymisnäkymät alalla ovat vahvat, AMK-tasolla keskimäärin 81,1 prosenttia, ja YAMK-tasolla jo 91,6 prosenttia.

Laatua hybrideihin

Virallinen toimialaluokitus ei vieläkään tunnista tapahtumateollisuutta omaksi toimialakseen. Siksi koulutusta tarjotaankin lähinnä kulttuurituottajan nimikkeen alla.

Virtuaaliset tapahtumien toteutukset ja päivittyvä teknologia vaativat opintosuunnitelmilta ajantasaisuutta, opiskelijoilta kykyä omaksua nopeasti muuttuvan alan lainalaisuuksia ja alalla työskenteleviltä jatkuvaa oman osaamisen päivittämistä.

Esimerkiksi virtuaalisten ja hybriditapahtumien järjestäminen vaatii teknisen tuotannon yksityiskohtien hallitsemista ja ajantasaisten digitaalisten mahdollisuuksien haltuunottoa. Sisältö ei kuitenkaan saa jäädä tekniikan varjoon. Viime vuodet ovat korostaneet tapahtumien merkitystä sosiaalisina kohtaamisina ja arjesta erottavina elämyksinä.

Työnkuvien monipuolisuuden vuoksi opiskelu sisältää esimerkiksi projektinhallintaa, markkinointia, teknistä toteuttamista, sopimus- ja tekijänoikeusasioita sekä ilmoitus- ja lupa-asioita, taloudenhallintaa, logistiikkaa, tapahtuman käytännön suunnittelua, hallintaa ja järjestämistä sekä tapahtumaprosessin hallintaa. Opinnot sisältävät myös palveluiden tuotteistamista, yhteisöjen fasilitointia, vastuullisuutta sekä teknologiaosaamista.

Useissa koulutusohjelmissa on lisäksi huomioitu, että tulevaisuuden tapahtuma-alan ammattilaisen pitää osata luoda korkealaatuisia sisältöjä hybriditapahtumiin, kun tapahtumia halutaan tuottaa samanaikaisesti sekä paikanpäällä olevalle että etänä seuraavalle yleisölle.

Alan opinnot sopivat myös täydennysopiskeluna viestinnän ammattilaisille, jotka osallistuvat tapahtumien toteuttamiseen ja haluavat laajentaa osaamistaan virtuaalisten ja fyysisten tapahtumakokemusten suunnitteluun.

Festareista yritysviestintään

Kulttuuri- ja tapahtumatuottajat toteuttavat tapahtumia ja hankkeita eri alojen toimijoiden liiketoimintaan, tuotteistamiseen ja kehittämiseen liittyvissä tehtävissä. Työympäristönä voivat olla esimerkiksi teatterit, konserttisalit sekä taidealan laitokset, kuntien ja valtion kulttuuritehtävät, tapahtumat ja festivaalit tai vaikka pelialan yritykset.

Tapahtumatuotannon ammattilaisen taitoja tarvitaan lisäksi esimerkiksi yrityksen suunnitellessa kohderyhmien sitouttamista virtuaali- ja hybriditapahtumien kautta. Yritysten ja organisaatioiden on löydettävä uusia tapoja tuoda ihmisiä yhteen työn merkeissä ja luoda yhteenkuuluvuuden tunnetta. Alan ammattilainen tietää, kuinka yritys voi erottua tapahtumien avulla.

---

---