Oppivan oluen taustalla on tekniikan tohtori Lari Melander kavereineen. Tamperelaistunut Melander on sekä kotiolutharrastaja että automaatiotekniikasta väitellyt ”nörtti”, jonka näkökulmasta oppivassa oluessa yhdistyy kaksi maailman kiinnostavinta asiaa.
”Mitä saisi aikaan, jos yhdistäisi panimoprosessin ja koneoppimisen? Miten olutreseptiä voisi kehittää tekoälyn ja kuluttajapalautteen avulla? Koeponnistin asiaa kotioluella. Hommasta tulee mielenkiintoista, kun saa paljon dataa, joten olut oli saatava kaupan hyllylle”, Melander taustoittaa.
Suomen ensimmäinen tekoälypohjainen olutkonsepti syntyi brewersfriend.comin reseptipankin pohjalta. Melander hyödynsi sivustolla arvosteltuja reseptejä.
”Mallini pyrki löytämään yhteiset tekijät hyvien oluiden välillä, ja ensimmäisen oluen pohjana oli 150 reseptiä. Tekoälyalgoritmi kehitti reseptin, joka toimi konseptin lähtötilanteena”, Melander selostaa.
”Projekti uhkasi kuivua kokoon, kun olut oli heti niin pidetty.”
Kaverusten konsepti AI Brew ei ole panimo, vaan se teettää oluensa kiertolaispanimoiden tapaan lohjalaisella UG Breweryllä. Kun American IPA -tyylinen olut sitten päätyy kauppaan ja kuluttajan käteen, AI Brew ohjaa QR-koodilla antamaan oluesta palautetta.
Oluet ovat tehneet hyvin kauppansa, niistä on oltu kiinnostuneita, ja palautetta on saatu.
”Joka tölkissä on koodi, joka oikeuttaa yhteen arvosteluun ja erottelee, mistä erästä on kyse. Isompi osa antaa palautetta kuin osasin kuvitella. Tämä motivoi jatkamaan konseptia”, Melander kertoo.
Alkuperäiset 150 reseptiä ovat pohjalla tietopankissa, johon Melander liittää kuluttajapalautteen.
”Tekoälyalgoritmi kehittää kaiken olemassa olevan tiedon ja palautteen perusteella uuden reseptin, jolla tuotamme uuden erän oluesta.”
Kaupasta ravintolaan
Lari Melander kertoo yllättävästä takaiskusta: projekti uhkasi kuivua kokoon, kun olut oli heti niin pidetty.
”Ensimmäiset erät ovat saaneet heti yllättävän korkeita arvosanoja. Mietimme, onko mitään kehitettävää!”
Vastaajilta pyydetään oluelle arvosanaa asteikolla 0–5. Lisäksi pyydetään tietoa oluenjuontitilanteesta, koska se vaikuttaa kokemukseen.
”Pyydämme kertomaan, maisteliko oluen ruokailun, saunan vai seurustelun yhteydessä. Lisäksi voi vastata maistelukysymyksiin, joissa arvioidaan tuoksu, maku, ulkonäkö, humalointi ja juotavuus. Suurin osa vastaa muihinkin kysymyksiin kuin pelkkään arvosanaan, ja huomaan palautteen pohjalta, että ihmiset haluaisivat antaa vielä tarkempia arvioita”, Melander kertoo.
Oluesta tehtiin kesän mittaan kolme versiota. Paras lähtökohta palautteen keräämiseen ja oluen kehittämiseen olisi tuoda kolme versiota samaan aikaan tarjolle, rinnakkain vertailtaviksi. Tähän asti tehdyistä versioista Melander nimeää kaksi eri sukupolvea.
”Yritämme tunnistaa palautteesta eri makumieltymyksiä, ja nyt olemme tehneet eri mieltymyksiin vastaavat versiot: karvaamman 2.0:n ja vähemmän karvaan 2.1:n. Seuraavaksi keräämme palautteen näistä versioista, jotta voimme tehdä versiot 3.0 ja 3.1.”
Nörttiolutta ravintolahanoihin
Melander haluaisi laajentaa seuraavaksi ravintolapuolelle. Itse asiassa versio 2.1 oli jo Gastropub Nordicin hanassa.
”Vastausprosentti on hanamyynnissä vähän pienempi kuin tölkissä. Ensimmäisen kokeilun perusteella konsepti toimii myös ravintolaympäristössä, mutta vielä pitää keksiä luonteva tapa antaa asiakkaalle tietoa oluesta ja koodi arviointia varten.”
Ravintolamyynti mahdollistaisi vahvempien oluiden ottamisen mukaan kehittelyyn, ja Melander loisi mielellään oman kehityshaaransa vahvemmille oluille.
”Jos ryhdymme kehittämään belgiolutta tai imperial stoutia, se olisi suunnattu ravintoloille.”
Seuraavaksi AI Brew tuo toisen oluttyylin IPAn rinnalle. Tyylin on oltava jotain laaja-alaista, jossa on luonnostaan paljon vaihtelua, kuten vehnäolut.
Mikäli joku panimo kiinnostuu ideasta, Melander tekee mielellään yhteistyötä. Hän näkisi mielellään ideansa laajemmassa käytössä pienpanimoiden keskuudessa.
Julkaistu Shakerissa 4/21.
