Voiko ravintola olla erinomainen, jos ruokalista vilisee kirjoitusvirheitä? Tätä on lähipiirissäni pohdittu aika ajoin. Oikeinkirjoitus ei missään nimessä ole tärkein eikä edes toiseksi tärkein ravintolan laatua määrittävä tekijä, mutta usein se on tärkeä osa ensivaikutelmaa. Ja ensivaikutelmalla on iso vaikutus kokonaiselämykseen.
Moni tutustuu ravintolaan jo etukäteen selailemalla ruokalistaa netissä. Liian lepsusti kirjoitettu menu saattaa laskea asiakkaan odotuksia myös keittiön ja asiakaspalvelun huolellisuudesta. Jos valittavana on kaksi samantyylistä ravintolaa, joista toisen ruokalista on virheitä täynnä, valinta kohdistuu helpommin siihen, joka antaa heti huolitellun ensivaikutelman – ainakin silloin, kun haussa on kaikin puolin onnistunut ravintolaelämys.
Kansainvälistyvällä ravintola-alalla yhä useamman yrittäjän äidinkieli on jokin muu kuin suomi. Silloin on kohtuutonta vaatia suomen kielen täydellistä osaamista. Joskus ruokalistoista löytyy kuitenkin niin paljon virheitä, että herää kysymys, eikö ravintoloitsijoiden tuttavista tai vaikka asiakkaista voisi löytyä joku, joka voisi auttaa listan oikoluvun kanssa?
Kielikukkasiin saatetaan joskus suhtautua naureskellen, mutta se ei ole kovin hedelmällinen lähestymistapa. Jokaisella on omat vahvuutensa, ja kuten tässä lehdessä haastateltu kielen ja ravintola-alan ammattilainen Tuomas Tanttu toteaa, ravintola-ammattilaisten vahvuudet ovat ruoassa, juomassa ja palvelussa, ja se on ravintolatoiminnan kannalta tärkeintä.
Ruokasanasto ei myöskään ole helpoimmasta päästä. Se tuottaa usein päänvaivaa myös meille ruoasta työkseen kirjoittaville. Siispä tartuimme härkää sarvista ja selvitimme, millaisten kielipulmien kanssa alalla painitaan ja miten niistä selvitään.
