Hyväntekeväisyys

Nenäpäivä kerää muhkean summan – konkarit kertovat, miten yhdistää kaupallisuus ja hyväntekeväisyys tapahtumassa

Ukrainan sota, ilmastokriisi ja epävarmuus ovat saaneet monet miettimään, millaisiin kohteisiin rahaa halutaan nyt lahjoittaa. Hätä koskettaa. Hyväntekeväisyystapahtumiin osallistuminen on yritysten keino olla mukana. Siitä hyötyvät niin autettava taho kuin yritys, ja henkilöstö on usein koko sydämellä mukana.

Hyväntekeväisyystapahtumien maratoonarit kertovat, miten tapahtuma onnistuu tavoitteissaan ja millainen toteutus innostaa mahdollisimman monet lahjoittamaan.

Nenäpäivä on säätiön masinoima suurtapahtuma

Suomessa on vietetty Nenäpäivä-hyväntekeväisyystapahtumaa jo 16 vuoden ajan. Laajalle levinneen tapahtuman avulla kerätään rahaa kehitysyhteistyöhön, jolla tuetaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevia lapsia eri puolilla maailmaa.

Nenäpäivä-säätiön hyväntekeväisyyteen keräämien varojen perille viemisestä vastaavat yhdeksän yhteistyöjärjestöä: Suomen Punainen Risti, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Unicef, Pelastakaa Lapset, Plan Suomi, Suomen Lähetysseura, Fida International, Solidaarisuus ja Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskus.

”Kyseessä on varsinainen tapahtumien sarja, kun yhteistyöjärjestöjen vapaaehtoiset järjestävät vuosittain eri puolilla Suomea monenlaisia Nenäpäivä-tapahtumia. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat päiväkodit, koulut ja oppilaitokset”, kertoo Nenäpäivän kampanjakoordinaattori Tero Vehkakoski.

Nenäpäivä
Yleisradio tukee Nenäpäivää ohjelmatoiminnallaan, eli säätiön varoja ei mene tv-tuotantoon. KUVA Tomi Palsa

Kynnys osallistua Nenäpäivään ja kerätä varoja hyväntekeväisyyteen on haluttu pitää matalana. Kuka tahansa yksityishenkilö tai yritys voi järjestää oman tapahtumansa. Pitkäaikaisia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi Lions Club, joka järjestää vuosittain erilaisia juoksutapahtumia ympäri Suomea, sekä Laurea-ammattikorkeakoulu, jonka restonomiopiskelijat luovat Nenäpäivä-tapahtumia pääkaupunkiseudun kauppakeskuksiin.

Nenäpäivä-säätiö ei itse järjestä mitään tapahtumia, kertoo säätiön markkinointi- ja viestintäpäällikkö Tuuli Hongisto. Säätiö keskittyy inspiroimaan ja tukemaan muita tahoja järjestämään niitä.

”Hyvien yhteistyökumppaneidemme takia olemme kokoamme suurempi toimija ja saamme Nenäpäivälle valtavan näkyvyyden esimerkiksi Yleisradion lähetysten kautta.”

Vehkakosken mukaan säätiö saa tietää monista tapahtumista vasta sitten, kun tapahtuman järjestäjä tilittää heille keräämänsä rahat. Tukea tapahtuman järjestämiseen säätiöltä kuitenkin saa.

Nenäpäivää vietetään tänä vuonna perjantaina 10.11.2023.

”Meiltä voi omaan tapahtumaan tilata maksutta pienen tapahtumapaketin, joka auttaa alkuun somistuksessa. Lisäksi verkkosivullamme on paljon tulostettavaa materiaalia. Yhteistyökumppanit voivat varata tapahtumaansa myös Nenäpäivä-maskotin”, Vehkakoski kertoo.

Omat kulut säätiö pyrkii pitämään pieninä, jotta mahdollisimman suuri osuus hyväntekeväisyyteen kerätyistä varoista pystytään ohjaamaan valituille hankkeille. Säätiöllä onkin paljon yhteistyökumppaneita, jotka tukevat toimintaa pro bono -periaatteella maksutta tai merkittävällä hyväntekeväisyysalennuksella. Säätiö saa esimerkiksi digitaalista ulkomainostilaa sekä äänimainontaa kauppakeskuksiin ilmaiseksi. Myös Yleisradio tukee Nenäpäivää ohjelmatoiminnallaan, eli säätiön varoja ei mene tv-tuotantoon. Ohjelmassa mukana olevat juontajat, esiintyjät ja julkkikset ovat myös maksutta mukana.

”Säätiön kuluprosentti on vuosittain noin 17–26 prosenttia. Kiinteät kulut muodostuvat muun muassa hallinto- ja henkilöstökuluista, tilavuokrista ja taloushallinnosta. Päälle tulevat operaattori- ja palveluntarjoajakulut, jotka liittyvät varainhankintaan: ne ovat noin 11–12 prosenttia”, Hongisto kertoo.

Nenäpäivä
Kuka tahansa yksityishenkilö, yhteisö tai yritys voi järjestää oman Nenäpäivä-tapahtuman. KUVA Nenäpäivä

Nenäpäivä kerää muhkean potin hyväntekeväisyyteen

Järjestöpuolella varainhankinta on viime vuosina ammattimaistunut ja kilpailu on koventunut Nenäpäivän alkuajoista. Nenäpäivä kerää silti hyväntekeväisyyteen vuosittain noin 2–3,5 miljoonaa euroa. Viime vuonna keräystulos oli noin 2,4 miljoonaa euroa, ja 140 000 yksityishenkilöä teki lahjoituksen. Säätiö ei tee linjauksensa mukaan yhteistyötä tiettyjen yritysten kanssa. Tupakka-, alkoholi-, ase-, aikuisviihde-, turkis- tai pikavippiteollisuuden toimijat kuuluvat niihin.

Hyvän hyväntekeväisyystapahtuman salaisuus on Vehkakosken mukaan toiminnan ja tulosten selkeä ja läpinäkyvä viestintä. Säätiön viestinnässä tavoite on tuoda esiin Nenäpäivän vaikutusta, sitä mitä kaikkea kerätyillä varoilla on tehty: kymmenellä eurolla saadaan koulutarvikkeet yhdelle lapselle lukukaudeksi ja 40 eurolla opettajankoulutus.

”On tärkeää kertoa, miksi tapahtuma järjestetään ja kenelle tuotot ohjataan. Lisäksi voi antaa konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä asioita tietyllä summalla pystyy tekemään. Eikä kannata unohtaa, miten merkityksellistä hyvän asian puolesta yhteen kerääntyminen on.”

LUE MYÖS: Tutustuimme kahteen Ukrainan avustustapahtumaan, jotka keräsivät merkittävät potit sodan uhreille


Nenäpäivä

  • Järjestetty vuosittain vuodesta 2007 lähtien
  • Järjestäjä Nenäpäivä-säätiö
  • Keräystulos vuonna 2022 oli noin 2,4 miljoonaa euroa.
  • Kerännyt kehitysyhteistyöhön yhteensä yli 40 miljoonaa euroa.
  • Kulut Nenäpäivä-säätiön kuluihin menee vuosittain noin 17–26 % kerätystä summasta.
  • Muuta 17 maassa on käynnissä 20 Nenäpäivä-hanketta, jotka vaikuttavat myönteisesti yli 700 000 ihmisen elämään.

Tua Backmanin vinkit onnistuneeseen hyväntekeväisyystapahtumaan

  1. Ahkera ja kannustava tekijätiimi.
  2. Toimiva tapahtumapaikka, jonka henkilökunta on avuliasta ja ammattitaitoista.
  3. Laadukas sisältö, kiinnostavat esiintyjät ja huutokauppakohteet, jotka houkuttelevat paikalle.
  4. Hyvä ennakkomarkkinointi – ilman ihmisiä ei ole tapahtumaa.
  5. Jälkihoito – kiitä tapahtumaan osallistuneita ja siinä auttaneita sekä julkaise hyväntekeväisyystuotto.

After work -gaala

  • Perustettu 2018
  • Järjestäjä Tua Backman / Bretelle oy
  • Tapahtuma järjestetään After work -nimellä kolmatta kerran peräkkäin.
  • Tuotto Gaalan hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto menee lyhentämättömänä valitulle taholle, vuonna 2023 Mannerheimin lastensuojeluliiton Sophie Mannerheimin turvakodin hyväksi.
  • Osallistujamäärä 200 henkeä
Tua Backman, Taru Valkeapää, Ville Pusa, Mia Hafrén
Tua Backman, Taru Valkeapää, Ville Pusa ja Mia Hafrén After Work -gaalassa. KUVA Marina Rotkus

After work -gaala yhdistää kaupallisuuden ja hyväntekeväisyyden

Lokakuussa tapahtumatalo Bankissa Helsingissä järjestetään kolmannen kerran After work -gaala. Kyseessä on viihteellinen ja kaupallinen ilta, jossa kerätään varoja eri hyväntekeväisyyskohteille. Tänä vuonna varoja kerätään Mannerheimin lastensuojeluliiton Sophie Mannerheimin turvakodin hyväksi.

Tapahtuman takana on miesten asusteyritys Bretellen omistaja ja yrittäjä Tua Backman, jolla on 24 vuoden kokemus hyväntekeväisyystapahtumien järjestämisestä.

”Järjestin ensimmäisen hyväntekeväisyystapahtumani vuonna 1999. Se oli julkkismiesten hyväntekeväisyysmuotinäytös, jolla keräsin varoja Lastenklinikan kummeille. Silloin Suomessa ei vielä järjestetty oikeastaan ollenkaan hyväntekeväisyystapahtumia”, Backman kertoo.

Backman kehitti hyväntekeväisyystapahtumalleen konseptin, joka on toiminut tähän päivään saakka tapahtumien pohjana. Monet taiteilijat ja julkkikset ovat olleet mukana Backmanin tapahtumissa useita kertoja, kuten Johanna Oras, Ellen Jokikunnas, Taru Valkeapää, Ville Pusa ja Sami Uotila.

Tapahtumakonsepti on jaettu kahteen osaan. Päivällä järjestetään After work -bisnesmessut ja niiden perään iltagaala. Tapahtumassa on aina ollut mukana muotinäytös, jossa malleina toimivat eri alojen julkkikset. Mukana on myös hyväntekeväisyyshuutokauppa, joka on todettu hyväksi tavaksi kerätä varoja.

Tapahtuma on muuten kaupallinen, mutta hyväntekeväisyyshuutokaupan tuotto menee valitulle taholle. Tänä vuonna huutokaupassa huudetaan kotimaisia käsintehtyjä laskettelusuksia. Aikaisemmin on huudettu muun muassa julkkisten merkkikäsilaukkuja Roosa nauha -kampanjan hyväksi. Backmanin mielestä kaupallisuus ja hyväntekeväisyys kulkevat luontevasti käsi kädessä.

”Olen aina ajatellut, että minulla on kaksi kättä: toisella autan itseäni ja toisella muita. Hyväntekeväisyystapahtuman järjestäminen on iso urakka ja vie vähintään puoli vuotta aikaa. Sen takia valitsen aina itselleni tärkeän hyväntekeväisyyskohteen, jonka eteen olen valmis tekemään töitä.”

Hyväntekeväisyystapahtumissa on tärkeää saada hyvä tuotto kohteelle ja toimia läpinäkyvästi. Tapahtuman pitää olla myös kiinnostava, jotta mahdollisimman monet innostuvat osallistumaan tapahtumaan hyvän asian puolesta. Ja kuten minkä tahansa tapahtuman järjestämisessä, verkostot ovat todella tärkeitä.

”Itse aloitin verkostoni kokoamisen jo nuorena hotellinjohtajana. Monen yrityksen ja ihmisen kanssa olen tehnyt yhteistyötä jo vuosikymmeniä. Mottoni onkin ‘anna enemmän kuin otat’.”

Nykypäivänä on Backmanin mukaan hyvä seurata hyväntekeväisyyteen kerättyjen varojen käyttöä ja että raha varmasti menee perille ja oikeaan kohteeseen. Tapahtuman budjetin kanssa pitää olla tiukkana, ja talkootyötä tarvitaan paljon.

”Me tiedotamme heti tapahtumaa seuraavana päivänä osallistujille hyväntekeväisyyteen keräämämme summan. Se on tärkeää. Kaikesta pitää yrittää tinkiä ja kehitellä erilaisia yhteistyökuvioita, että kulut pysyvät kurissa. Lisäksi pitää tehdä paljon talkootyötä, eli hyvä kaveripiiri on tärkeä. Hyväntekeväisyystapahtumat tuovat iloa elämääni, vaikka vaativatkin paljon työtä.”


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento