Evento
SUOSITTELEMME: Suomalaisten hyvä kutina piti paikkansa – tällainen Farangin ja viinibaarien Vasastan Tukholmassa on nykyään
SUOSITTELEMME: Cocktail pullosta tai hanasta vähentää hävikkiä – tässä kesän drinkkitrendit
SUOSITTELEMME: Vastaa Aromin lukijakyselyyn ja voit voittaa upean hotellipaketin ja illallisen
Työhyvinvointi

Stressaamme kuin luolamiehet – kuormittunut ei aina itse ymmärrä tilaansa

Koronavuoristorataan ei ole pahemmin kyselty pääsylippuja. Kyytiin on otettu jokainen – myös vasten tahtoaan. Vaunut ovat olleet oman etätyöpisteen kokoiset ja kurvit mahdottomia ennakoida.

”Jatkuvan epävarmuuden sietäminen on nähdäkseni yksi syy mielen kuormittumiseen. Muutenkin maailmaa joudutaan katselemaan normaalia kapeampien lasien läpi”, teknologiayritys Vincitin toimitusjohtaja Julius Manni pohtii. 

Heltti Oy:n erikoistuva työ- ja organisaatiopsykologi Anni Pura vahvistaa näkemyksen. Hänen mukaansa epävarmuus on yksi työn laadullisista kuormitustekijöistä, ja viime vuosina olemme joutuneet sietämään koronaan liittyvää kuormitusta elämän kaikilla osa-alueilla.

Se taas johtaa stressireaktioihin, jotka saattavat pitkittyessään näkyä esimerkiksi mielenterveyden ongelmina, ylivirittyneisyytenä, ärtyneisyytenä, pätkivänä muistina, masennuksena, ahdistuksena ja uniongelmina. Somaattisella puolella stressi voi oireilla muun muassa päänsärkynä ja vatsakipuina.  

”Stressi voi johtua myös positiivisista asioista, kuten innostuksesta ja mielenkiintoisista työtehtävistä, mutta silloinkin se on pitkään jatkuessaan haitallista”, Pura sanoo.

Yhdessä yössä uuteen arkeen

Ammoisina aikoina stressireaktion tarkoitus oli virittää luolamiehen aistit äärimmilleen, jotta tämä voisi paeta tai suojella itseään uhkaavassa tilanteessa. Kun tilanne oli ohi, palattiin normaaliolotilaan. 

Toisin on nyt.

”Olennaista on riittävä palautuminen, jotta stressireaktio katkeaa. Elämme kuitenkin todella intensiivisessä maailmassa. Jo ennen pandemiaa elämämme oli kiihkeätahtista ja multitaskaamisen värittämää. Koronan myötä siirryimme yhdessä yössä uuteen, entistä teknologiavälitteisempään arkeen.”

Jo etätyöhön liittyvän välineistön nopea haltuunotto aiheutti monelle oman kuormituksensa. Samaan aikaan työpaikan tutut turvaverkot hajaantuivat, eikä kahvikoneella enää ohimennen kysytty neuvoa tai vaihdettu kuulumisia. Päätöksenteko omaan työhön ja uraan liittyen siirtyi pitkälti yksilölle itselleen.

Myös esihenkilöiden työ on ollut kovassa paineessa, sillä vastuu työntekijöistä ja heidän jaksamisestaan on siirtynyt etämoodiin. Viestinnän haasteena on puolestaan ollut välttää infoähkyä ja säilyttää läpinäkyvyys epävarmuudenkin keskellä.

”Jos työntekijälle jää olo, että jotain salaillaan, kotitoimiston eristyksissä mieleen nousee helposti mörköjä.”      

LUE MYÖS: Miten on rakennettu yritys, johon oikeasti halutaan tulla töihin? Mikko Kuitunen ja Julius Manni kertovat 

Joku, joka tietää mitä sinulle kuuluu

Yhteisöllisyys on yksi ihmisen perustarpeista. Perinteisen ajattelutavan mukaan työtä tehdään palkan vuoksi, mutta todellisuudessa työyhteisöön kuulumisella on iso vaikutus yksilön hyvinvointiin.

Pura kannustaa pohtimaan, millaisten välineiden, kanavien ja aktiviteettien kautta kollegoihin pidetään yhteyttä.

”On hyvä olla joku, joka tietää, mitä sinulle kuuluu. Virtuaalikohtaaminen ei korvaa kasvokkaista tapaamista, mutta sekin on parempi kuin ei mitään.”

Jatkuvan epävarmuuden sietämisessä auttaa hallinnan tunne siellä, missä se on mahdollista.

”Tee mielekkäitä asioita, jotka osaat. Onnistumisten myötä voimavaroja jää myös epävarmojen ja hankalien asioiden käsittelyyn”, Pura neuvoo.

Stressin kokemus ja sietokyky ovat yksilöllisiä, eikä selvää aikarajaa niiden pitkittymiseen ja sitä seuraaviin kielteisiin terveysvaikutuksiin ole. Kuormittunut ihminen ei silti välttämättä itse ymmärrä tilaansa, vaan viesti pysähtymisen tarpeesta saattaa tulla ympäristöstä.

Pura rohkaiseekin hakemaan apua, jos tunnistaa kuormittumisen oireita joko itsessään tai kollegassaan.

”Asiaan tarttuminen ja avun pyytäminen riittää. Ratkaisu löytyy kyllä oikeiden ihmisten tuella.”

Vincitin Mikko Kuitunen ja Julius Manni
Teknologiayhtiö Vincitin toimitusjohtaja Julius Mannin (oik.) mukaan hybriditoteutuksen haasteena on optimoida paikan päällä ja etänä osallistuvien kokemus. Vasemmalla Vincitin hallituksen puheenjohtaja Mikko Kuitunen. KUVA Eemeli Sarka

LUE MYÖS: Kun suru seuraa töihin: murheen murtama ei ole sairas, mutta sairausloma otetaan syystä


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja 100% hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi