Yrittäminen

Kun perustat baarin, kannattaako lattiatkin luututa itse? Kaksi ravintoloitsijaa kertoo, mitä he yrittäjinä tekisivät nyt toisin

Jenny Kurkela työskenteli ennen oman ravintolan avaamista tarjoilijana ja salipuolen työntekijänä fine dining -ravintoloissa Oulussa ja Helsingissä. KUVA Laura Hujanen

Uusia yrityksiä on Tilastokeskuksen tietojen mukaan perustettu ravitsemisalalle tasaiseen tahtiin. Edes koronavuodet eivät hidastaneet vauhtia. Eräs alan yrittäjistä on oululainen Jenny Kurkela, joka avasi Ostroferia-ravintolan puolisonsa kanssa 27-vuotiaana vuonna 2016. Sittemmin he ovat avanneet myös Winebar Kurkela -baarin, ja laittaneet Ostroferian luovalle tauolle. Sekä Kurkelan isä että mummi olivat yrittäjiä tahoillaan, ja heidän viestinsä oli, että tähän kelkkaan ei kannata hypätä. Silti yrittäjyys kiehtoi Kurkelaa.

Yrittäjyyteen liittyy paljon vanhanaikaisia ja jopa haitallisia mielikuvia. Kurkela on törmännyt pitkien päivien ihannointiin, lomien vähättelyyn ja avunsaannin vaikeuteen.

”Suomessa on vähän ajatus, että yrittäjä on omalla vastuullaan ja pitää vain pärjätä.”

Yrittäjyydessä on kuitenkin paljon hyviä puolia, eikä Kurkela usko itse voivansa saada toiselle työskentelystä samanlaista kipinää. Parhaimmillaan yrittäjänä pääsee toteuttamaan itseään ja vaikuttamaan omaan työhönsä. Mahdollisuus työllistää muita on niin ikään palkitsevaa. Jos yrityksen saa kukoistamaan, voi myös oman työajan ja palkan määritellä joustavammin kuin työsuhteessa. Kurkelan mukaan yrittäjäksi lähtevällä ihmisellä olisi hyvä olla pitkäjänteisyyttä, armollisuutta ja rohkeutta. Yrittäjän täytyy osata suhtautua siihen, että kaikki ei tapahdu huomenna.

”Maltti on siksi valttia.”

On myös tärkeää hyväksyä, että vaikka perustaakin oman yrityksen ja on itsensä pomo, ei kaikki mene niin kuin haluaa tai suunnittelee. Armollisuutta pitää olla myös omaa jaksamista ja työpanosta kohtaan. Samaan aikaan tulee säilyttää kuitenkin rohkeus.

”Siitä vaaditaan ensisijaisesti, kun yrittäjäksi lähtee.”

Vielä enemmän rohkeutta Kurkela toivoisi myös sille 27-vuotiaalle itselleen, joka oli juuri perustamassa ravintolaa. Samaan aikaan käsissä oli pikkulapsiarki ja yrityksen perustaminen, ja Kurkelat halusivat lähteä liikkeelle mahdollisimman pienellä riskillä. Siksi lainaa otettiin minimaalisesti, vaikka enemmänkin olisi saanut.

”Kannustaisin nyt itseäni luottamaan omaan visioon ja ottamaan enemmän lainaa. Vaikka 20 000 euroa enemmän lainaa ei loppupeleissä ole niin iso summa. Yrittäminen ei lopulta ole niin vakavaa.”

Jenny Kurkela
Jenny Kurkelalla on yhteinen yritys puolisonsa kanssa. Haasteena on työn ja vapaa-ajan häilyvyys. Liikekumppanuus voi tuoda myös tarpeetonta eripuraa parisuhteeseen. Jos työn ja siviilin saa pidettyä erillään, näkee Kurkela yhdessä yrittämisen kuitenkin suurena voimavarana. KUVA Laura Hujanen

Oman ravintolan avaamisesta haaveilevalle Kurkela antaa yhden neuvon: rakenna ravintolan vision lisäksi suunnitelma siitä, minkälaista arkea haluat yrittäjänä elää viiden vuoden kuluttua. Haluatko edelleen tehdä suorittavaa vuoroa vai toimia taustalla ja kehittää liiketoimintaa? Haluatko pysyä kiinni yhden ravintolan asiakasrajapinnassa vai avata uusia toimipisteitä? Haluatko mahdollistaa itsellesi lomat ja jaksamista edistävät työajat? Onko sinulla vapaa-aikaan liittyviä haaveita, jotka vaativat yrityksen toiminnan muokkausta – ehkä haluat matkustella, perustaa perheen tai rakentaa talon? Yhtä lailla kuin työsuhteessa, on yrittäjyydessä annettava itselleen mahdollisuus kehittyä itselleen sopivalla tavalla.

”Kun pohtii omaa urakehitystä yrityksen sisällä, pääsee paremmin kiinni siihen, mikä myös yrityksen tulevaisuus on.”

Kurkela kannustaa pitämään kiinni vanhoista arjen kulmakivistä, jotka edistävät omaa jaksamista. Näitä voivat olla urheilu, ystävät tai luonnossa oleilu. Yrittäjyys ei saa vallata koko elämää.

”Toki on pätkiä, jolloin tehdään enemmän töitä. Mutta samalla täytyy pitää kunnosta ja hyvinvoinnista huolta.”

Ensimmäiset kuusi vuotta yrittäjäelämää hurahtivat ohi ilman, että Kurkela itse sai pidettyä kiinni esimerkiksi urheilusta. Nyt hän on kiinnittänyt asiaan enemmän huomiota, ja investoinut henkilökohtaiseen kunto-ohjaajaan.

”Se on paras asia, jonka olen rahoillani tehnyt viimeisen seitsemän vuoden aikana.”

Salilla käynnin lisäksi hän pelaa ystävänsä kanssa tennistä. Hikoilun ohessa saa vaihdettua kuulumiset sen sijaan, että se hoituisi anniskelualalla yleiseen tapaan alkoholijuoman äärellä.

Rajojen vetäminen työ- ja vapaa-ajan välille on yrittäjyydessä myös tärkeää. Valitettavan yleistä on, että yrittäjä tinkii mieluummin omasta lomastaan kuin vaikkapa uuden laitteen hankkimisesta. Kurkela kuitenkin muistuttaa, että jos yrittäjä ei lataudu, ei myöskään yritys kukoista. Hän itse pyrkii välttämään työasioiden viemistä kotiin. Toimistohommille varataan oma päivä.

Jenny Kurkela
Kaikkea ei tarvitse pitää omissa käsissä. KUVA Laura Hujanen

”Arki pitää suunnitella niin, että ei ole joka päivä töissä.”

Avainasemassa yrittäjän jaksamiselle on Kurkelan mukaan työn merkityksellisyys. Ostroferian kohdalla vanha kipinä sammui, ja siksi ravintola päätettiin laittaa tauolle. Sen sijaan kolme vuotta sitten perustettu viinibaari on tuonut yrittäjyyteen taas uutta paloa. Kurkelan mukaan ravintolan kiireisessä arjessa on helppo unohtaa asiat, jotka ovat aiemmin sytyttäneet. Esimerkiksi juomien kehittäminen, muiden ravintoloissa vierailu tai viinitiloilla kiertäminen ovat tekoja, jotka ruokkivat omaa intoa, ja niille olisi hyvä mahdollistaa aikaa.

Yleisin sudenkuoppa piilee markkinoinnissa

Niin ikään ravintola-alan yrittäjänä toiminut Jani Hiltunen Lappeenrannasta muistuttaa, että yrittäjänkään ei tarvitse osata kaikkea itse. Yli 30 vuotta alalla ollut Hiltunen on ollut avaamassa useita ravintoloita ja toiminut yrittäjänä neljässä. Takana on myös yksi konkurssi. Nykyään hän tarjoaa ravintolaliiketoiminnan konsultointia alan yrityksille. Hän muistelee ravintoloitsijana pitäneensä langat liian tiukasti omissa käsissään.

Jani Hiltunen
Ravintolayrittäjä ja -konsultti Jani Hiltunen korostaa, että vapaa-ajasta ei saa luopua yrittäjyyden takia ja töitä ei tarvitse tehdä vuorokauden ympäri. ”Raskas työ vaatii levon taustalle, ei niinkään raskaita huveja.” KUVA Jani Hiltunen

”Oli kyse sitten pesukoneen korjaamisesta, markkinoinnista tai drinkkilistan suunnittelusta, kaikki piti tehdä itse. En mukamas luottanut, että joku toinen osaisi, vaikka joku muu olisi osannut tehdä paremminkin.”

Hiltusen mukaan yrittäjän olisikin hyvä tunnistaa oma ydinosaamisensa ja keskittyä siihen. Tehtäviä kannattaa jakaa työntekijöille, ja toimintoja on hyvä myös ulkoistaa.

”Silloin asiat tulee tehtyä oikein ja järkevästi alusta asti.”

Ulkoistaminen vaatii tietysti rahallista investointia. Hiltusen mukaan säästöä kertyy pitkällä aikavälillä, kun tietyt asiat hoitaa kyseisen alan ammattilainen sen sijaan, että yrittäjä opettelee kirjanpitäjäksi tai markkinoijaksi. Samalla jää aikaa keskittyä omaan hyvinvointiin ja itselle mielekkäisiin toimintoihin.

Yleisin sudenkuoppa baaria perustaessa on Hiltusen mukaan markkinoinnin tekeminen itse ilman siihen liittyvää osaamista. Se näkyy laadussa ja myös saadussa näkyvyydessä. Hiltunen muistuttaa, että markkinoinnin palveluita on nykyään tarjolla hyvin laidasta laitaan, ja pienelläkin budjetilla pääsee alkuun. Osan voi tehdä itse ja osan siirtää markkinointiyritykselle tai -freelancerille.

Myös kirjanpidon Hiltunen ulkoistaisi alusta alkaen. Ja vaikka moppi pysyisi omassakin kädessä, on siivouksen teettäminen ulkopuolisella taholla usein kuitenkin parempi ratkaisu kuin omista yöunista nipistäminen.

Hiltunen muistuttaa, että yrittäjä tarvitsee ympärilleen luotettavia ihmisiä. Jos voimavarat pääsevät jossain kohtaa ehtymään, voi yhtiökumppani, ystävä tai muu läheinen auttaa pysähtymään ja miettimään, mistä kaikesta voi päästää itse irti. Hiltunen muistaa omalta yrittäjätaipaleeltaan tapauksen, jolloin heräsi keskeltä yötä ravintolapöydästä läppärin ääreltä. Hän oli yrittänyt tehdä tilauksia ja nukahtanut kesken töiden.

”Jos menee jaksamisen kanssa tietyn pisteen yli, ei mikään enää toimi.”

Työura kestää kuitenkin vuosikymmeniä, eikä itseään kannata polttaa loppuun. Tarpeeksi väsyneenä ajatus ei kulje ja keskittyminen harhailee.

”Itse voi olla vaikea huomata, milloin sinusta tulee sellainen. On hirmu tärkeää, että ympärillä on ihmisiä, jotka tuntevat sinut.”

Läheisten kanssa kannattaa tietysti myös pysähtyä onnistumisten äärelle ja juhlistaa niitä. Parhaimmillaan kun kyse ei ole vain yrittämisestä, vaan Jenny Kurkelan sanoin mahdollistajana toimimisesta: työn tarjoamisesta muille ja elämysten mahdollistamisesta asiakkaille. Sille kannattaa kippistää!

10 neuvoa ravintolan avaamiseen

  1. Tee lista avaamisen hallinnollisista vaiheista, jotta pysyt kärryillä etenemisestä.
  2. Hae starttirahaa ennen yrityksen perustamista – näin turvaat itsellesi pienen toimeentulon ensimmäisille kuukausille.
  3. Varaa aikaa yrittäjyyskurssille, jos sinulla ei ole pitkää kokemusta alalta – rahoituslaitos saattaa vaatia sitä rahoituksen myöntämiseksi.
  4. Tee liiketoimintasuunnitelma ja rahoitussuunnitelma huolellisesti – pyydä tarvittaessa apua!
  5. Kun etsit liiketilaa, varmista, että kyseessä on tarkoitukseen sopiva tila. Myymälätilaksi perustetun tilan muuttaminen ravintolakäyttöön vaatii taloyhtiön luvan.
  6. Eniten aikaa kuluu rakennuslupien saamiseen: käsittelyaika saattaa olla useamman kuukauden.
  7. Harkitse ravintolan pohjakuvien piirrättämistä ammattilaisella: niitä voi hyödyntää myöhemmin muun muassa terassilupia hakiessa.
  8. Anniskeluluvan saamiseen kannattaa varata 2–4 viikkoa. Elintarvikeilmoitus pitää tehdä viimeistään 4 viikkoa ennen ravintolan avausta.
  9. Hyödynnä virkamiesten osaamista, heidän tehtävänsä on auttaa!
  10. Varaa yksi tyhjä päivä remontin valmistumisen ja avauksen väliin: vietä edellinen ilta ihastellen uutta ravintolaa, nuku hyvät yöunet ja tule misaamaan rauhassa ennen avajaisia. Näin saat hyvän ja rennon lähdön.

Vinkit antoi Jani Hiltunen.

Tukea jaksamiseen

Yrittäjän Kriisikeskus tarjoaa muun muassa keskusteluapua ja vertaisryhmiä yrittäjille ja heidän lähipiirilleen. Kriisikeskukseen voi olla yhteydessä esimerkiksi, jos kokee

  • huolta tulevaisuudesta tai omasta hyvinvoinnista
  • stressiä, väsymystä, uupumusta
  • haasteita ajan tai arjen hallinnassa
  • tarvetta keskustella mistä tahansa mieltä askarruttavasta asiasta

Taloushaasteita

Yrittäjän talousapu tarjoaa apua ja neuvontaa pk-yrittäjille ja -yrityksille talous- ja maksuvaikeuksiin ja niiden ehkäisyyn liittyen. Yrittäjän talousapuun voi ottaa yhteyttä, jos

  • on huolissaan yrityksen kannattavuudesta
  • ei pysty maksamaan laskuja, lainoja ja niiden korkoja tai itselleen palkkaa
  • ei tiedä, mitä tehdä, kun työt tai myynti ovat vähentyneet
  • haluaa keskustella yritystoiminnan tulevaisuudesta yleisesti
  • tuntee, että ei enää jaksa talousvaikeuksissa yksin ja oma jaksaminen huolettaa.

Yrittäjien tietopankki

Suomen Yrittäjillä on kaikille avoin tietopankki, jossa on tietoa esimerkiksi

  • yrittäjäksi ryhtymisestä, myös testejä aiheesta
  • yrittäjän sosiaaliturvasta ja henkisestä hyvinvoinnista
  • tuetuista yrittäjälomista
  • järjestön jäsenille on tarjolla erilliset neuvontapalvelut, verkostoitumismahdollisuuksia ja vertaistukea.

Neuvontaa Mara ry:stä

Ravitsemisalan uudet yritykset

  • 2013: 1 345 kpl
  • 2020: 1 496 kpl
  • 2022: 1 531 kpl

Lähde: Tilastokeskus, aloittaneet ja lopettaneet yritykset

Jenny Kurkela
Jenny Kurkela on ollut ravintola-alan yrittäjä vuodesta 2016. KUVA Laura Hujanen

Lue myös: Voiko perheellinen tehdä töitä baarissa? Kolme ravintola-ammattilaista kertoo oman tarinansa


  • Tilaa Lehti

    Shaker
    Ideoita ja tarinoita tiskin takaa anniskelualan ammattilaisille.

    Tilaa Shaker