Sami Kerman on Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja.
Huoltovarmuuskeskus järjesti kulttuurialan huoltovarmuutta ja henkistä kriisinkestävyyttä käsitelleen seminaarin Kalevalan päivänä 28.2.2024 Helsingin Kulttuurikasarmissa. Taustalla on jo korona-aikana ja viimeistään sen jälkeen herännyt ajatus, että kulttuuria ei huomioida riittävästi varautumissuunnittelussa.
Vaikka seminaarin ja siihen kuuluneen paneelin painotus oli kulttuurissa ja kulttuuritapahtumissa, Tapahtumateollisuus oli kutsuttuna mukaan paneeliin. Nostimmekin paneelissa alan huoltovarmuuteen ja varautumiseen liittyen useita näkökulmia, joista ei ole puhuttu alan sisälläkään liikaa.
Ensinnäkin pari sanaa organisaatioista ja niiden resilienssistä. Julkilausuttuna ja päällimmäisenä tavoitteena on vahvistaa organisaatioita niin, että ne eivät menetä toimintakykyään kriisin sattuessa.
Kriisinkestävyys parantaa organisaatioiden kykyä palautua ja jopa hyötyä uudesta markkinatilanteesta, kun kriisi on ohi – olipa kyse sitten taloudellisesta, sotilaallisesta, terveysturvallisuutta koskevasta tai luonnononnettomuuden aiheuttamasta kriisistä.
Yleisesti ottaen kriisinkestävyyden rakentaminen vahvistaa organisaatioita jo niin sanotusti rauhan aikana. Ja toisin päin, niillä organisaatioilla, jotka ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti vahvoja markkinoilla, on myös hyvä lähtökohta varautua kriiseihin ja pärjätä huonompina aikoina. Toisin sanoen, resilienssin rakentaminen ei tapahdu irrallaan (liike)toiminnan kehittämisestä vaan on parhaimmillaan kiinteä osa sitä.
Tapahtuma on media ja auttaa oikean tiedon välittämisessä sellaisissa mahdollisissa tilanteissa, joissa tilannekuvaa pyritään tietoisesti hämärtämään.
Tapahtumien suhdetta henkiseen kriisinkestävyyteen kuvataan monesti arjesta irrottavien elämysten kautta. Kriisin keskellä todellisuuspako onkin tärkeä tapahtumien ja kulttuurin tehtävä. Mutta vähintään yhtä tärkeää on tapahtumien merkitys ihmisten yhteen kokoamisessa.
Myös ammatilliset tapahtumat, kuten messut ja seminaarit, tuottavat ihmisille kohtaamisia ja auttavat jakamaan tilanteen aiheuttamaa huolta, jota hyvin suunnitellussa tapahtumassa voidaan kanavoida toimeliaisuudeksi ja tarmoksi. Lisäksi tapahtuma on media ja auttaa oikean tiedon välittämisessä ja jalostamisessa sellaisissa mahdollisissa tilanteissa, joissa tilannekuvaa pyritään tietoisesti hämärtämään.
Tapahtuma- ja kulttuurialat nähdään herkästi taloudellista tukea tarvitsevina toimijoina, jotka eivät seiso omilla jaloillaan. Tässä mielikuvassa unohtuu, että tapahtuma-ala koostuu merkittäviltä osin liiketaloudellisin periaattein toimivista yrityksistä. Niiden tuottamalla työllisyydellä ja verotuloilla myös huoltovarmuuden ja sotilaallisen maanpuolustuksen eteen tehtävä arvokas työ rahoitetaan.
On paljon sellaista, mitä muilla organisaatioilla olisi opittavaa tapahtuma-alan ammattilaisilta. Kun mikään tapahtuman osa-alue ei saa myöhästyä tai koko tuotanto menetetään, on se synnyttänyt tapahtuma-alan sisälle uniikkia logistiikkaan ja projektinhallintaan liittyvää osaamista. Siitä jopa hyvin vakavasti otettavat organisaatiot, kuten Puolustusvoimat tai Huoltovarmuuskeskus, voisivat ottaa oppia. Myös alan yritysten rajat ylittävät kontaktit ja verkostot ovat sellaisia, joiden hyötyä häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisessa ei ole vielä tunnistettu.
Seminaarin loppukaneettina todettiin, että jos ja kun kulttuuri- ja tapahtuma-alat halutaan ottaa aikuisten oikeasti varautumissuunnitteluun mukaan ja osaksi huoltovarmuuden kehittämistä, se tarvitsee oman poolinsa Huoltovarmuuskeskukseen. Sellaisia on muillakin toimialoilla. Tällöin tekemisellä on vastaava painoarvo ja vakavuus kuin muullakin huoltovarmuuskriittisellä yhteiskunnan toiminnalla.
Avecmedia ja Evento ovat Tapahtumateollisuus ry:n jäsenmedioita.
