Juttusarjassa tarkastellaan keittiö- ja ravintola-alan haasteita ja etsitään niihin ratkaisuja. Hilkka Torvi on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) runkopalveluiden/ruokapalveluiden ravitsemispäällikkö.
Ongelma
”Työntekijäresurssien väheneminen on haaste kaikilla aloilla. Siksi tarvitsemme lisää työvoimaa ulkomailta, enkä haluaisi ajatella sen olevan pelkästään ongelma vaan pikemminkin mahdollisuus. Työarjessa isoimmaksi haasteeksi nousee kielitaito, sillä työkulttuurimme on rakennettu niin, että suomen kieltä on osattava. Konkreettisesti kielihaaste tulee ilmi esimerkiksi siinä, että ruokaohjeet tulevat Aromi-järjestelmästä, joka on suomenkielinen. Ei kieltä osaamatonta voi laittaa linjastolle potilaille ruokaa jakamaan, jos hän ei ymmärrä potilaskortteja ja niissä olevia erityisruokavaliotilauksia. Kysymys on potilasturvallisuudesta ja aikaresurssista, joka on päivittäin hyvin tiukilla. Muut monikulttuurisen työyhteisön arkeen liittyvät haasteet ovat usein kulttuurisia, mutta oman kokemukseni mukaan ne ovat hoidettavissa hyvällä perehdytyksellä.”
Syyt
”Kulttuuriset erot näkyvät meidän työarjessamme usein hyvinkin vahvasti. Naisen antamia ohjeita ei välttämättä hyväksytä tai on totuttu siihen, että töihin voi tulla vaikkapa sukulaisen kanssa. Maailmalla myös tapahtuu paljon, ja jos työyhteisön jäsenen kotimaassa on konflikteja tai kriisejä, heijastuvat ne väistämättä työarkeen. Syynä voivat olla myös meidän omat asenteemme. Työyhteisöä voi vaivata esimerkiksi se, ettei siellä kunnioiteta toisesta kulttuurista tulevaa työkaveria saman arvoisena ja laitetaan suomen kieltä osaamaton työntekijä tekemään vain sellaisia töitä, joita muut eivät halua tehdä. Ylipäätään syyt kumpuavat paljolti siitä, miten hyvät valmiudet työpaikalla on monikulttuuriseen työskentelyyn.”
Ratkaisuehdotus
”Meidän työyhteisömme on todella kansainvälinen, sillä 52 työntekijän yhteisössä työskentelee kymmenen eri kansallisuutta. Kulttuurien kirjo on opettanut, että avainasia työyhteisössä on olla aidosti kiinnostunut ihmisestä ja hänen taustastaan. Kaiken keskiössä on se, miten kohtelemme toinen toisiamme. Perehdytys on tärkeää, ja sehän on yhtä kuin toisto, toisto ja toisto. Puheen tulee olla selkokielistä ja rauhallista. Ja aina on varmistettava lopuksi, ymmärsikö perehdytettävä varmasti juuri kerrotun. Meidän työyhteisössämme ravitsemistyöntekijöillä on 24 erilaista työvuoroa, ja vie toki aikaa, että vuorot tulevat tutuiksi. Teemme aina myös selväksi, että jos ei osaa, niin aina pitää tulla kysymään. Koskaan ei saa mennä tekemään työtä, jos ei osaa. Ja kyllä suomen kielenkin oppii. Sen eteen kannattaa nähdä vaivaa, sillä kieli avaa portin tähän kulttuuriin.”
LUE MYÖS: Kokkaa, tarjoilee ja siivoaa – robotit yleistyvät ammattikeittiöissä
Hilkka Torvi
- Ravitsemispäällikkö, HUS Runkopalvelut / ruokapalvelut
- Suosikkiraaka-aine Kala, jos sen saa suoraan merestä
- Motto Huumoria ja pilkettä silmäkulmaan
- Kantapään kautta Kun mokaa, se on hyvä muistaa seuraavalla kerralla
- Seuraavaksi aion kokeilla Kuumailmapallolentoa
Haastan
Anna-Maija Paananen
- Ammatillinen opettaja, Careeria
Ongelma
Ulkomaalaisten ravintola-alan opiskelijoiden opiskeluvalmiuksissa on haasteita.
”Opiskelijoiden tueksi pitää kehittää jatkossakin erilaisia tukitoimia, kuten moniammatillista yhteistyötä. On myös erittäin tärkeää saada opiskelun lisäksi onnistuneita työelämäkokemuksia, jotta opintopolku jatkuu helpommin ja alan arvostus nousee.”
