Pohjois-Tapiolan päiväkodissa 6-vuotias Eeva Lehtimäki asettelee lautaselleen varsin maltillisen määrän ruokaa. Tarjolla on kanakastiketta, ohraa ja salaattia. Eeva syö annoksensa rauhassa maistellen. Pian hän kiiruhtaa takaisin linjastolle ja lappaa lautaselleen reippaasti lisää syötävää.
”Meillä on panostettu ruokakasvatukseen. Lasten kanssa olemme jutelleet, että kaikkea pitää maistaa ja sen verran otetaan ruokaa, minkä tietää syövänsä. Lisää saa aina hakea”, esiopetuksen opettaja Sanna Lukander kertoo Länsiväylälle.
”Mä otan joskus kaksi, joskus kolmekin annosta lisää”, Edwin Björkenheim, 6, tunnustaa polleana.
Ruokakasvatus – niin kouluissa, päiväkodeissa kuin kotonakin – on yksi ruokahävikin vähentämisen kulmakivistä.
Espoossa on vähennetty ruokahävikkiä yhdeksän vuoden ajan. Viime vuonna ruokahävikkiin tuli kuuden prosentin lasku edellisvuoteen nähden. Tämän vuoden lukeman odotetaan olevan vähintään samansuuruinen.
”Hävikkiseurantamallista pystymme vertaamaan vuosittain lukemia. Joka vuosi asetetaan tavoite, ja trendin pitää olla aina laskeva. Vähintään yksi prosentti edellisvuoteen pitää hävikin laskea. Haaste siis kasvaa koko ajan, mutta tänä vuonna tullaan kyllä tavoite saavuttamaan”, Espoo Cateringin laatu- ja kehityspäällikkö Johanna Andsten kertoo.
Espoo Catering toimittaa päivittäin noin 80 000 ateriaa espoolaisiin kouluihin, päivä- ja hoivakoteihin, senioripalveluyksiköihin sekä kaupungin henkilöstölle. Raaka-aineiden kotimaisuusaste on 77 prosenttia.
Hävikkiä syntyy. Tarkkaa määrää Espoo Catering ei osaa arvioida. Ylijäänyt ruoka päätyy bioroskikseen, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.
”Ensisijainen tavoite on ehkäistä ruokahävikin syntymistä. Kukaan ei hyödy hävikistä. Tämän parissa meillä on ollut paljon positiivista kehittämistä”, Andsten sanoo.
”Meidän jokaisessa keittiössä on nyt ResQ-tunnukset, jotka mahdollistavat ylijäävän ruoan myymisen kiinteistössä asioiville. Koulut ja päiväkodin toki ovat suljettuja kiinteistöjä, mutta työntekijöille ruoan myyminen on mahdollista”, Andsten jatkaa.
Pohjois-Tapiolan päiväkodin ruokalassa Espoo Cateringin palvelukoordinaattori Tanja Chepelev kertoo, että henkilökunnalle ruoan myymistä on tehty vuosia. ResQ-tunnuksien sijaan MobilePay on koettu käteväksi maksutavaksi.
”Tällainen purkillinen maksaa reilun euron, salaatti on samanhintaista, mutta esimerkiksi lisuke on maksuton”, Chepelev esittelee täyttäessään muutaman desilitran kippoa kanakastikkeella.
Lapsikin ymmärtää
Syksyn 2023 aikana on Espoon päiväkoti- ja kouluruokaa myös lahjoitettu sitä tarvitseville. Tässä tärkeään rooliin ovat nousseet yhteistyökumppanit sekä lahjoituksia keräävät tahot. Heitä on ilmaantunut Andstenin mukaan varsin hyvin viime aikoina useiden hankkeiden kautta.
”Jos ruoka on ollut jo linjastolla tai vaunussa tarjolla, ja se jää astiaan, ei ruokapalvelutoiminta voi asettaa sitä uudelleen tarjolle. Sen voi lahjoittaa”, Andsten kertoo käytänteistä.
Päiväkoti on haastava miljöö ruokahävikin suhteen. Ruoantarve voi vaihdella äkisti, ennakointi on paikoin vaikeaa. Poissaoloja tulee herkästi, erityisesti flunssakaudella. Päiväkodeissa myös syödään päivän aikana useampi ateria kuin koulumaailmassa. Andstenin mukaan taistelu ruokahävikkiä vastaan on kuitenkin otettu päiväkodeissa hyvin vastaan.
”Päiväkoti-ikäinen lapsikin ymmärtää tänä päivänä, että ruokaa ei saa heittää hukkaan”, Andsten kehuu.
Eskarilaiset Eeva Lehtimäki, Edwin Björkenheim ja Eino Stigell, 6, tietävät, että ruoan poisheittäminen on huono juttu. He huomauttavat toimittajalle, että kaikkea ruokaa on tärkeä syödä, vaikka siitä ei pitäisikään.
”Aina pitää maistaa. Mistä muuten tietää, että makuaisti on muuttunut”, Edwin kysyy.
Kolmikon inhokkiruoat ovat lanttulaatikko, pinaattikeitto sekä hernekeitto. Lasten lempiruoaksi paljastuu kalapihvit perunan kera. Jos Eeva, Edwin ja Eino saisivat päättää, tarjoiltaisiin esikoulussa myös karkkia.
”Ja minä toivoisin perunamuusia sekä yhtä tiettyä kanaa. Kotona olen sitä syönyt, ja se on hyvää”, Eino huomauttaa.
Päiväkodissa tarjottavaan ruokaan kolmikko on tyytyväinen. Heidän mukaansa paras ruoka löytyy kuitenkin kotoa.
”Mun iskä tekee hyvää ruokaa, äiti ostaa vain kaupasta. Iskä osaa tehdä hyvin spagettia ja tomaattikastiketta sekä pastaruokia”, Edwin kehuu.
”Mun äiti ja isä tekevät hyvää kalakeittoa”, Eino paljastaa.
”Minä osaan itse tehdä salaattia”, Eeva jatkaa.
”Joo, ja minä osaan tehdä teetä. Joskus teen sitä itsellenikin, mutta yleensä vien sitä äidille työhuoneeseen”, Edwin kertoo.
LUE MYÖS: Helsinkiläisen ravintolan toimiva käytäntö: jos jätät ruokaa lautaselle, maksat hävikkimaksun
