Sami Kerman on Tapahtumateollisuus ry:n toimitusjohtaja.

Avecmediassa 20.6. julkaistussa tekstissä kirjoitin kulttuuripoliittisesta selonteosta ja luovien alojen kasvustrategiasta sekä palvelu- ja matkailualojen kasvun tukemiseen liittyvistä kirjauksista, joita voidaan käyttää perusteena myös tapahtuma-alan etujen ajamisessa. Tapahtumateollisuus ry julkaisi myös Palvelualojen työnantajien Paltan kanssa tiedotteen 27.6. Siinä soimattiin arvonlisäveron nostoa ja tuotiin esiin tarve tapahtuma-alan tunnistamisen parantamiseksi. Tulevaisuus näyttää, saadaanko tähän huutoon myös vastakaikua.

Hallitusohjelmassa on kuitenkin vielä paljon esiin nostettavaa, johon alan väen on tärkeää kiinnittää huomiota. Eräs tällainen tärkeä kohta löytyy hallitusohjelman sivulta 120: Hallitus korjaa säädettyä rakentamislakia niin, että hallinnollinen taakka kevenee, byrokratia vähenee, valitusoikeus selkeytyy sekä päävastuullisen toteuttajan vastuu täsmentyy. Edellinen eduskunta hyväksyi alkuvuodesta uuden kaavoitus- ja rakentamislain, jonka on määrä astua voimaan vuoden 2025 alusta. Hallituksen esityksen perustelumuistiossa todetaan, että ”rakentamislupaa edellyttäisi vähintään 50 neliömetriä oleva katos. Yleisörakennelman luvanvaraisuus säädettäisiin koskemaan rakennelmia, joita voisi yhtä aikaa käyttää vähintään viisi luonnollista henkilöä. Yleisörakennelmia olisivat esimerkiksi katsomot ja kioskit”. Alalla on herättänyt huolta, tarkoittaako tämä, että jatkossa esimerkiksi telttojen pystyttäminen edellyttää rakennuslupaa.

Ei nimittäin ole tavatonta, että aluehallintovirasto on tulkinnut teltan pystytyksen rakennustyöksi. Erityisen raskaaksi tilanteen tekee se, että tulkinnat vaihtelevat alueiden ja osin jopa viranhaltijoiden välillä. Se, mitä järjestäjältä edellytetään, on vaihdellut eri viranomaisten välillä, ja jos telttojen pystytys tulkitaan yhtäällä rakentamiseksi, se lisää tapahtumajärjestäjän ja telttoja vuokraavan yrityksen hallinnollista ja muuta taakkaa jopa kohtuuttomasti.

Se lisää myös painetta toisten viranomaisten suuntaan ottaa omassa harkinnassaan sama tulkintalinja. Kun telttoja vieläpä hyödynnetään erityisen paljon kesätapahtumissa, lisätyö osuu juurikin lomakauteen. Tapahtuma-alalla heinäkuu on tunnetusti korkeasesonkia, mutta virkatöitä tekevät eivät ole ehkä täysin hahmottaneet, kuinka suuresta lisätyöstä on kyse, jos telttojen pystytystä aletaan tulkita rakentamisena. Eikä tätä lisätyötä voi siirtää tehtäväksi lomakauden jälkeen, koska tapahtumassa pystytys ei voi myöhästyä viikolla, päivällä tai edes tunnilla.

Tätä ”teltan pystytys on rakentamista” -tulkintaa ja kehitystä ollaan nyt torjumassa vuoropuhelulla turvallisuus- ja työsuojeluviranomaisten, rakennustarkastajien, ympäristöministeriön ja hallituksen poliitikkojen kanssa. Olen täysin vakuuttunut, että löydämme yhteisen näkemyksen, jolla varmistetaan tapahtumien turvallisuus niin, ettei tapahtumajärjestäjille ja muille alan toimijoille aiheudu turhaa ja kohtuutonta taakkaa. Se, mikä on kohtuullinen hallinnollinen ja taloudellinen lisäkuorma vuosia kestävässä rakennushankkeessa, jonka käyttöikä lasketaan vähintään kymmenissä vuosissa ja jonka taloudellinen suuruusluokka on kymmeniä miljoonia, ei ole kohtuullinen kuorma muutaman päivän kestävään pystytystyöhön, jonka hedelmistä nautitaan vain viikonlopun verran.

Tässä vaikuttamistyössä tueksi tulevat myös eri puolille hallitusohjelmaa tehdyt kirjaukset viranomaispäätösten yhdenmukaistamisesta ja byrokratian keventämisestä. Näihin on hallitusohjelman perusteella vahva poliittinen tahto. Jos asia olisi helppo ratkaista, se olisi varmasti jo tehty, mutta pidän silti hallitusohjelman tarjoamaa momentumia tärkeänä ja hyvänä ponnistuslautana yhdenmukaisiin, toimialan kannalta tarkoituksenmukaisiin viranomaispäätöksiin. Mutta hyvistäkin kirjauksista huolimatta on syytä muistaa, että toimeenpano on kuningas, joka syö ohjelmakirjauksia aamupalaksi. Työtä on siis vielä paljon tehtävänä.

LUE MYÖS: Näkökulma: Kasvua ja tukea – pari tapahtuma-alan kannalta merkittävää asiaa hallitusohjelmasta

---

---