Teksti: Sami Kerman
Olisi naiivia ja virheellistä sanoa, että epävarmuuden ajat ovat takana. Emme tiedä, millainen hallitus ja hallitusohjelma Suomella on puolen vuoden päästä, miten Venäjän hyökkäyssodassa käy tai miten inflaatio ja korot käyttäytyvät keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Ja miten nämä kaikki vaikuttavat tapahtumateollisuuden toimintaedellytyksiin ja kysyntään?
Mutta sen verran on muuttunut kahden vuoden takaisesta, että saamme keskittyä tapahtumajärjestämisen kieltojen sijaan tavallisempiin haasteisiin: Mistä saadaan osaavaa ja motivoitunutta henkilöstöä? Miltä osin nousevia kustannuksia pystyy viemään loppuasiakkaiden hintoihin? Millaista tapahtumavenuekehitystä eri puolilla Suomea tehdään? Millainen tapahtumavuosi kysynnän ja tarjonnan puolesta vuodesta 2023 on tulossa? Heijastuuko ihmisten taloudellinen epävarmuus siihen, että tapahtumiin ilmoittaudutaan viime hetkellä, ja miten ala pystyy ottamaan tämän epävarmuuden kannettavakseen?
Sen lisäksi, että edunvalvonnassa on päästy tavanomaisempien aiheiden äärelle, on aiemman työn hedelmiä yhä enemmän nautittavaksi. Työ- ja elinkeinoministeriö julkaisi tammikuun lopussa selvityksen, jossa tehtiin ensimmäistä kertaa tapahtuma-alan toimialamääritys ja hahmotetaan tapahtuma-alan yhteyttä kaupunkikehitykseen. Myös osaamistarpeiden kartoittamista on tehty, ja työtä osaamisten ja osaamistarpeiden tunnistamiseksi sekä koulutuksen kehittämiseksi on tarkoitus jatkaa ja syventää. Valtio on myös tekemässä luovien alojen fact sheet -päivitystä, jossa tapahtuma-alaa pyritään määrittelemään tilasto- ja rekisteriaineistoja ja keinoälyä hyödyntäen. Tämä on tärkeää pioneerityötä, jotta ala tunnistetaan erilaisissa rakenteissa paremmin.
Fact sheet -päivityksessä tapahtuma-alaa pyritään määrittelemään tilasto- ja rekisteriaineistoja ja keinoälyä hyödyntäen.
Samoin kuin tapahtuma-alalla on nähtävissä selviä ensimmäisiä vakiintumisen merkkejä, myös Tapahtumateollisuus ry:lle vuosi 2023 on kasvun ja vakiintumisen vuosi. Tapahtumateollisuus ry on jo tunnistettu ja tunnustettu monilla foorumeilla tapahtuma-alan keskusjärjestöksi. Jäsenpalveluiden kehittäminen on niin ikään yksi vuoden tärkeimmistä tavoitteista. Koulutus-, neuvonta-, viestintä-, tieto- ja muiden palveluiden kehittämiseksi on tehty hyviä suunnitelmia, jotka konkretisoituvat pala palalta.
Tapahtumateollisuus ry:n missio on tukea alan kasvua ja kehitystä niin edunvalvonnan kuin jäsenpalveluiden keinoin, ja tätä työtä pystymme tekemään kaikkien jäsentemme eduksi sitä paremmin, mitä leveämmin hartioin sitä voimme tehdä. Tapahtumateollisuus ry on keskusjärjestönä alaa yhteen kokoava voima, ja siinä tehtävässä onnistuminen määrittelee suuresti, miten myös muissa tehtävissämme onnistumme.
Otollinen hetki järjestyksenvalvonnan uudistuksille
Teksti: Sami Kerman
Yksi tapahtuma-alan kannalta keskeinen teema on turvallisuus. Tapahtumassa on varmistettava niin asiakkaiden kuin tapahtuman parissa työskentelevien turvallisuus.
Julkisuudessa on viimeaikaisten uutisointien myötä puhuttu paljon vartioinnista ja järjestyksenvalvonnasta ja niihin liittyvistä koulutus- ja valvontatarpeista. Tapahtumaturvallisuuteen kuuluu paljon muutakin, mutta tässä tekstissä keskitytään edellä mainittuihin teemoihin, koska aika on otollinen sääntelymuutoksille. Ja noissa muutoksissa tapahtuma-alan on syytä olla erityisen hereillä, jotta sääntely tukisi alan toimintaedellytyksiä ja tavoitteita mahdollisimman tarkoituksenmukaisella tavalla.
Sisäministeriössä on käynnistynyt työ vartiointia ja järjestyksenvalvontaa koskevan koulutuksen ja valvonnan kehittämiseksi. Jos järjestelmässä havaitaan isompaa remonttitarvetta, asiasta tehtäneen kirjaus myös tulevaan hallitusohjelmaan.
Tapahtumateollisuus ry:ssä ei nähdä järjestyksenvalvojien koulutuksen pidentämistä sellaisena hopealuotina kuin se on julkisuudessa esitetty. Tapahtumaturvallisuutta kehitetään mielestämme parhaiten niin, että tapahtumissa on asiakaspalveluhenkilökuntaa riittävästi. Näiden henkilöiden on tärkeää pystyä neuvomaan asiakkaita, auttamaan häirintä-, onnettomuus- ja muissa vastaavissa tilanteissa ja antamaan ensiapua, mutta näihin tehtäviin ei tarvita järjestyksenvalvontakorttia.
Vaativien tilanteiden hoitoon voisi hyvin olla niihin erikseen koulutetut toimintaryhmät.
Myös järjestyksenvalvojakortillisia tarvitaan, mutta ei jokaisen tarvitse kyetä voimankäyttöön, vaan vaativien tilanteiden hoitoon voisi hyvin olla niihin erikseen koulutetut toimintaryhmät. Myös turvallisuusjohtamisosaaminen on isoissa tapahtumissa tärkeää, mutta siihen jv-kortti ei anna riittäviä valmiuksia, vaan tarvitaan mieluiten tapahtumajärjestämisen ja turvallisuuden ammattilaisia.
Koronan myötä tapahtuma-alalta poistui paljon osaavaa henkilöstöä. Arvioiden mukaan järjestyksenvalvontakortillisia on yli viidennes vähemmän kuin ennen koronaa. Tämä yhdistettynä siihen, että viime vuonna on päästy purkamaan patoutunutta kysyntää ja palattu kasvu-uralle, tarkoittaa, että tekijöitä tarvitaan lisää. Tätä tavoitetta haittaa, jos tapahtumaturvallisuutta pyritään parantamaan mekaanisesti koulutusta pidentämällä. Mutta pelkkä ”Ei” ei kelpaa vastaukseksi, ja siksi eteenpäin katsovat kehittämisehdotukset ovat tässä hetkessä kullanarvoisia. Tapahtumateollisuus ry:n turvallisuuden työryhmä on pyrkinyt tekemään tätä työtä etukenossa, mutta kutsumme oikein mielellään tähän työhön mukaan myös muut.
Tapahtuma-ala määriteltiin ensimmäistä kertaa työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa selvityksessä
Teksti: Kati Kuusisto
Työ- ja elinkeinoministeriö on julkaissut Tapahtumateollisuus ry:ltä tilatun selvityksen, jossa tapahtuma-ala on ensimmäistä kertaa määritelty ja tunnistettu toimialana. Toimialojen yhteiskunnallinen tunnistaminen on edellytys niiden kehityksen ja yhteiskuntaan säteilevien vaikutusten tunnistamiseksi. Ilman tarkkaa tietoa siitä, missä suomalainen työ tehdään, on yhteiskunnasta rakentuva kokonaiskuva virheellinen. Siksi tapahtuma-alan kaltaisten uusien toimialojen määrittely on keskeinen osa suomalaisen yhteiskunnan kehitystä.
Nyt julkaistussa selvityksessä on käsitelty lisäksi tapahtuma-alan nykytilaa ja skenaarioita tulevaisuuden kehityskuluista, selvitetty alan hahmottumista nykyisessä toimialaluokituksessa (TOL2008) sekä havainnoitu tapahtumien vaikutuksia kaupunkien elinvoimalle. Selvitys antaa laajan katsauksen tapahtuma-alaan, sen toimintaan ja yhteiskunnalliseen merkitykseen useista eri tulokulmista.
Selvitys piirtää myös näkymää tapahtuma-ala syntyyn ja kehityksen vaiheisiin Suomessa. Yhtenä merkittävänä havaintona selvityksessä todetaan, että tapahtuma-alan tausta on pitkälti erilaisessa harrastus- ja kansalaistoiminnassa. Erilaisten harrastusten ja kansalaistoiminnan ympärille on kehittynyt vuosikymmenten saatossa tapahtumia, jotka ovat kasvaneet merkittäviksi toimijoiksi suomalaisessa ammattimaisessa tapahtumakentässä. Tästä taustasta johtuen myös suuri osa tapahtuma-alan työvoimasta on löytänyt tiensä alalle nuorena aloitettujen harrastusten kautta. Tämä havainto on keskeinen, kun tarkastellaan uusien työntekijöiden polkuja tapahtuma-aloille. Nämä havainnot myös erottavat tapahtuma-alan useista muista toimialoista.
Tapahtuma-alan toiminta perustuu pienten ja keskisuurten yritysten muodostamiin verkostomaisiin ekosysteemeihin ja poikkeaa näin perinteisen teollisuuden toimintamalleista.
Selvityksen mukaan tapahtuma-alan toiminta perustuu pienten ja keskisuurten yritysten muodostamiin verkostomaisiin ekosysteemeihin ja poikkeaa näin perinteisen teollisuuden toimintamalleista. Alan toimintarakenteissa korostuvat uuden työn muodot, kuten yksinyrittäjien ja pienyritysten merkittävä määrä, niin sanotut epätyypilliset työsuhteet ja sesonkiluonteisuus. Nämä tapahtuma-aloille tyypilliset ominaisuudet ovat muovautuneet alan tarpeesta sopeutua muuttuvissa olosuhteissa. Tapahtuma-alan resilienssi tuli testattua korona-aikana, josta toimiala äkillisten ja massiivisten menetysten jälkeen on alkanut toipua yllättävänkin nopeasti.
Selvityksestä myös ilmenee, että yhteiskunnan toimijoista kaupungit ovat parhaiten tunnistaneet tapahtuma-alan merkityksen. Kaupunkien välillä kuitenkin on eroja siinä, miten ne tunnistavat ja mittaavat tapahtumien vaikutuksia talouteen, imagoon ja identiteettiin sekä hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden kokemuksiin. Kaupungit myös hyödyntävät tapahtumia näiden tavoitteiden saavuttamiseen eritasoisesti. Kaupunkien ja tapahtuma-alan tiivis yhteistyö on yksi merkittävimmistä toimialan tulevaisuuden kehitykseen vaikuttavista asioista.
Tapahtuma-alan hahmottuminen tärkeänä osana suomalaista yhteiskuntaa on sidoksissa myös jokaiseen alan toimijaan. Mitä selkeämmin ja yhtenäisemmin itse tunnistamme toimialamme, sanoitamme sitä ja pidämme sen puolia, sitä vahvemmin saamme sen äänen kuuluviin ja toimintaedellytyksiä parannettua. Jos jokin valtioneuvoston julkaisuarkiston julkaisu kannattaa lukea, niin tämä – vain yhtenäisellä sanoituksella ja yhteisellä vahvalla äänellä erotumme muiden ääntä pitävien joukosta.
LUE MYÖS: Pitäisikö häirikölle voida antaa porttikielto katsomoon? Ehdotus jakaa urheilupomoja
Liity jäseneksi!
Jäsenenämme olet mukana vahvistamassa tapahtumaelinkeinon yhteistä ääntä ja pääset osaksi alan vaikuttavaa verkostoa.
