Tapahtumatilat

Helsingin Itäkeskuksen kulttuurikeskus Stoa laajenee tuplakokoiseksi

Havainnekuva uudistuneesta Stoasta nykyisen pysäköintialueen suunnasta katsottuna. HAVAINNEKUVA Arkkitehtitoimisto K2S Playa-arkkitehdit

Helsingin Itäkeskuksen kaupunginosan kulttuurikeskus Stoaa uudistetaan. Nykyinen kulttuurikeskus peruskorjataan ja sitä laajennetaan.

Tilaa on tarkoitus tulla tuplasti lisää nykyisiin tiloihin verrattuna.

Myös kulttuurikeskuksen tarjoamia palveluita on tarkoitus uudistaa.

Nykyinen kulttuurikeskus avautui yleisölle noin 39 vuotta sitten, lokakuussa 1984.

”Rakennus tarvitsee peruskorjausta. Tilojen suhteen on myös erilaisia toiveita”, toteaa kulttuurikeskuksen johtaja Antti Sarpo.

Laajennusosaa on suunniteltu nykyisten parkkipaikkojen alueelle. Se on tämänhetkisessä suunnitelmissa kolmikerroksinen, kun nykyinen Stoa on kahdessa kerroksessa.

”Kaikki suunnitelmat ovat tässä vaiheessa suuntaa-antavia ja tarkentuvat suunnittelun edetessä.”

Arkkitehtitoimisto K2S Playa-arkkitehdit

Kulttuurikeskuksessa toimii tällä hetkellä Helsingin kulttuuripalvelut, Itäkeskuksen kirjasto, Nuorten toimintatalo Kipinä, Työväenopisto ja ruotsinkielinen työväenopisto Arbis.

Sarpon mukaan nämä toimijat ovat lähtökohtaisesti myös uudistuneessa kulttuurikeskuksessa.

Keväällä järjestetyssä Kerro kantasi -kyselyssä kulttuurikeskuksen yhteyteen toivottiin paikkaa ulkotapahtumille, konserttisalia, musiikkitapahtumia ja tiloja itse tekemiseen.

Nykyisissä tiloissa on 231-paikkainen teatterisali ja 74-paikkainen musiikkisali.

Joissakin toiveissa esiintyi sanapari ”idän Oodi”.

Sarpon mukaan tavoitteena on luoda Itä-Helsingin oma kulttuurikeskus, joka voisi toki hyödyntää Oodissa toimivia ratkaisuja.

”Oodi kerää hyvin erilaisia ihmisiä erilaisine tarpeineen”, Sarpo kehuu Helsingin viisi vuotta sitten avautunutta keskustakirjastoa.

Stoassa voitaisiin hyvin ottaa mallia Oodin monipuolisista opiskelu ja työskentelytiloista.

Seniorit opiskelivat kännykän käyttöä Stoan tiloissa vuonna 2007. Silloin käytössä olivat Nokian 1100-mallin kännykät. KUVA Jussi Vehkasalo

Rakentamista on kaavailtu vuosikymmenen loppuun. Uudistunut kulttuurikeskus palvelisi 2030-luvun alussa.

Sarpo sanoo, että rakentamisvaiheen ajan kulttuurikeskuksen toimintoja siirrettäisiin osin korvaaviin tiloihin tai palvelut tarjottaisiin lähialueiden toimipisteissä.

Stoan uudistaminen on osa laajaa Puhoksen alueen uudistamishanketta. Laajennushankeen toteutuminen vaatii vielä käynnissä olevan kaavamuutoksen hyväksymisen sekä rahoituspäätöksen. Näistä päättää aikanaan kaupunginvaltuusto.

Monikulttuurisuus on näkynyt Stoassa toimineiden ravintoloiden tarjonnassa. Vuonna 2014 tarjolla oli Café Stoan Cultural Kitchen. KUVA Jussi Vehkasalo

Kulttuurikeskuksen peruskorjaukselle ja laajentumiselle ei ole vielä kustannusarviota.

Alueen asukkaita ja toimijoita houkutellaan mukaan uuden kulttuurikeskuksen ideoimiseen erityisesti kuluvan viikon aikana.

Tulevaisuuslaboratorio-tapahtumaviikon ajaksi Stoan galleriaan nousee yhteisötaideteos, johon asukkaat voivat jättää ideoita ja toiveita tulevaisuuden Stoasta.

Asukkaiden ideoita kerätään myös naapuruston yhteisellä illallisella keskiviikkona ravintola Skutassa. Tähän tilaisuuteen on ollut ennakkoilmoittautuminen.

Stoa oli ensin Itäkeskuksen monitoimitalo

Stoa oli valmistuessaan Suomen ensimmäinen kulttuurin monitoimitalo.

Rakennuksen ovat suunnitelleet Björn Krogius ja Veli-Pekka Tuominen, joiden ehdotus voitti arkkitehtikilpailun vuonna 1977.

Rakennus nimettiin aluksi Itäkeskuksen monitoimitaloksi. Stoa siitä tuli vasta vuonna 1993.

Stoa tarkoittaa pylväskäytävää, ja nimi viittaa rakennuksen edustalla olevaan Stoa-veistokseen. Neljän pylvään veistoskokonaisuuden on tehnyt Hannu Siren.

Ensi vuonna Stoassa vietetään kulttuurikeskuksen 40-vuotisjuhlaa. Juhlallisuudet ajoittuvat lokakuulle.

LUE MYÖS: Tee tapahtumaasi hyvä kutsu – 5 helppoa vinkkiä

Stoan aukiota hallitsee Hannu Sirenin veistos nimeltä Stoa. Vuonna 1984 julkistetusta veistoksesta tuli niin tunnettu maamerkki, että koko alueellinen kulttuurikeskus nimettiin myöhemmin veistoksen mukaan. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. (Lähde: HAM). KUVA Jussi Vehkasalo


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento