Näin luodaan suosittu gaala: esimerkkeinä Urheilugaala, Vuoden huiput ja PRO-gaala

Vuoden huiput alkoi vallankumouksesta

Vuoden huiput ei ollut pelkkä kilpailu, vaan se oli osa mainosalalla tapahtunutta luovaa vallankumousta. Luovat suunnittelijat halusivat tehdä suunnittelua omalla tavallaan ja ottaa vallan ”yhteyspäällikkömafialta”. Näin kertoo Päivi Topinoja-Aranko Grafian historiikissa Logo isommalla.

Kilpailun perusti 13 grafialaista AD:ta vuonna 1980. Mallia katsottiin Ruotsin Guldäggetista ja Iso-Britannian D & AD:sta. Vastaavaa kilpailua ei ollut Suomessa, ja sellainen päätettiin perustaa.

Sittemmin kilpailusta on kehittynyt mainosalan ykköskisa ja gaala. Yksi voittajista on mainostoimisto Bob the Robotin luova johtaja Anu Igoni, joka on palkittu muun muassa elämäntyöstä Platinahuipulla.

”Ensimmäisen Kultahuippuni sain 1997 Nokian Renkaiden printillä, yhdessä kollegani Kari Eilolan kanssa”, Igoni muistelee.

”Olin 27-vuotias ja aggressiivisen kunnianhimoinen. Olin aloittanut edellisenä vuonna mainostoimisto PHS:ssa, joka oli täynnä alan tähtiä. Oli pelko pyrstön alla, että lunastankohan paikkani ihailemieni suunnittelijoiden joukossa. Oli huojentavaa saada palkintohana auki.”

Luovan alan kilpailuja, kuten Vuoden huippuja, saatetaan joskus vähätellä kutsumalla niitä kauneuskilpailuiksi, mutta Igonin mielestä kilpailuiden funktio suunnittelijoiden kirittäjänä ja riman asettajana on merkityksellinen.

”En sido onnellisuutta palkintoihin, mutta toki voittaminen on kivaa. Pitkän yrittäjyyteni aikana riemu palkinnoista on muuttunut kollektiiviseksi. Olen ylpeä toimistomme tekemisistä vähän kuin oman lapsen saavutuksista.”

Alusta asti Vuoden huiput on ollut suunnittelijoiden kilpailu, ja tuomaristo koostuu alan ammattilaisista. Kilpailusarjoista yksi tai kaksi vaihtuu vuosittain. Jokeri-sarjan teeman valitsee ylituomari. Tänä keväänä kilpailun ylituomari oli Anu Niemonen ja Jokeri-sarjan teemana strategian voima.

Grafia ry:n toiminnanjohtajan Katri Soramäen mukaan tuomarointiin tehdään vuosittain hienosäätöä, kun palautetta on ensin kerätty 70 hengen tuomaristolta.

”Viimeisin uudistus on ollut digitaalinen esituomarointi, joka koskee kaikkia sarjoja. Tuomarointiviikonlopun työ on sujuvampaa ja päästään heti asiaan, kun kaikki tuomarit ovat käyneet sarjaan ilmoitetut työt läpi ennakkoon ja tutustuneet materiaaleihin”, hän kertoo.

Nykyään kilpailulla ja gaalalla on myös sisartapahtuma, Huiput Creative Festival. Kohderyhmä on suunnittelijoiden lisäksi luovan suunnittelun ostajat ja markkinointiviestinnän kanssa työskentelevät. Festivaali oli kasvussa ja vakiinnuttamassa asemaansa mutta otti takapakkia kahden koronavuoden aikana. Tänä vuonna myynti on taas vetänyt.

”Fyysisille kohtaamisille on selvästi jatkossakin kysyntää”, Soramäki ennustaa.

”Virtuaalisten tapahtumien helppous on nostanut kynnystä lähteä fyysisiin tapahtumiin. Tapahtuman sisällön pitää jatkossa olla todella kovatasoista, että se saa kävijät liikkeelle.”

Urheilugaala vastasi piilevään kysyntään

Urheilugaala syntyi kahden urheiluvaikuttajan, tuolloisen Veikkauksen toimitusjohtajan Risto Niemisen sekä liikemies Hjallis Harkimon ideasta. Suomessa oli palkittu vuosittain Urheilutoimittajien liiton puolesta Vuoden urheilija, mutta urheilulta puuttui näyttävä, positiivinen yhteinen tilaisuus.

Nieminen ja Harkimo kävivät Ruotsissa tutustumassa Idrottsgalaan ja alkoivat edistää ideaa yhdessä. Harkimo lähti hakemaan sponsoreita, ja Nieminen ryhtyi kehittämään tapahtuman sisältöä ja arvostusta. Ensimmäinen Urheilugaala juhlittiin Kaapelitehtaalla 2008, minkä jälkeen gaala siirtyi silloiselle Hartwall-areenalle. Vuonna 2009 Urheilugaala yhdistyi Vuoden urheilijan kanssa samaan juhlaan.

Idea uudesta tapahtumasta kohtasi alussa paljon perisuomalaista epäilyä.

”Ei tule onnistumaan”, Risto Nieminen kertoo kuulleensa useammalta taholta.

”Vaistosimme kuitenkin piilevän kysynnän, otimme riskin ja näimme paljon vaivaa Urheilugaalaan eteen. Alusta asti poikkesimme Ruotsin mallista siinä, että otimme mukaan laajemminkin urheilun osa-alueita. Halusimme palkita taustavoimia ja vaikkapa markkinointitekoja.”

Urheilugaalan pääsihteerinä eli tapahtuman johtajana on viimeisen yhdeksän vuoden ajan toiminut Riia Martinoja Rivents oy:sta.

”On hienoa kokoontua yhteen juhlistamaan suomalaista liikuntaa ja urheilua. Paikan päällä gaalassa kokee menneet hetket aidosti ja kohtaa huippu-urheilijoita läheltä. Liput myydään loppuun hyvissä ajoin.”

Koronavuodet asettivat haasteita myös Urheilugaalalle. Vuonna 2021 gaala televisioitiin ja pidettiin ilman yleisöä. Vuoden 2022 tammikuuhun rakennettu, loppuunmyyty gaala jouduttiin perumaan viime tingassa, 28. joulukuuta. Etätapahtuma koottiin pikaisesti. Lipun ostaneet pysyivät uskollisina, ja 2023 gaalassa 80 prosenttia vieraista oli ostanut lippunsa aiempina vuosina.

Venäjän hyökkäyssodan takia tapahtumapaikka siirtyi Pasilasta Helsingin Jäähalliin. Paikalle mahtui 300 juhlijaa vähemmän kuin entiseen Hartwall-areenaan, ja puitteet piti miettiä uudelleen.

Martinoja on tyytyväinen lopputulokseen.

”Vanhat jäähallipuitteet saatiin loppujen lopuksi toimimaan hyvin, vaikka tilan kanssa teki tiukkaa. Lava tuli päätyyn, ja esimerkki ruuan nostopisteille saatiin järjestettyä tarpeeksi tilaa. Tänäkin vuonna katsomoon yleisölehtereille oli ostettu kolmisentuhatta lippua. Perinteisesti urheiluseurat ovat tulleet kannustamaan omiaan.”

Tänä vuonna Urheilugaalan Elämänura-palkinto myönnettiin gaalan perustajalle Risto Niemiselle, joka on toiminut keskeisissä liikunnan ja urheilun tehtävissä viidellä vuosikymmenellä. Hän on johtanut muun muassa Olympiakomiteaa, Valoa, Veikkausta ja Suomen Urheilutelevisiota.

”Olen kyynelehtinyt vuosien varrella monen palkitun puolesta. Tunteikkaita hetkiä ovat olleet vaikkapa legendaaristen Aarne Honkavaaran, Aulis Rytkösen, Lydia Widemanin ja Siiri Rantasen palkinnot. Se, että valinta osui nyt omalle kohdalle, tuli täytenä yllätyksenä ja tuntui aivan pakahduttavan liikuttavalta”, Nieminen kertoo.

”Aloja, joissa kiitetään työstä julkisesti, ei ole kovin montaa. Varsinkaan sellaisia joissa 1500 henkeä osoittaa seisaaltaan suosiota ja miljoona ihmistä seuraa hetkeä suorana TV-lähetyksestä.”

Pro-kilpailussa ehdokkaat valitaan kansanäänestyksellä

Pro-palkintoja on jaettu vuodesta 2003. Ravintola-alan ammattilehden Aromin kilpailun tavoitteena on nostaa eri ammattialojen osaajia valokeilaan. Alusta saakka on palkittu ravintolan asiakaspalvelija, ravintolan keittiöpäällikkö tai -mestari, ravintolan kokki, baarimestari ja yrittäjä. Uusimpia sarjoja ovat vastuullisuus ja innovaatio.

Pro-kilpailussa on palkittu vuosien varrella monia tuttuja, pitkään alalla vaikuttaneita nimiä, kuten Jyrki Sukula, Kari Aihinen, Päivikki Palosaari ja Pekka Terävä.

Monesta muusta kilpailusta poiketen Pro-palkintojen saajia voivat ehdottaa kaikki: työkaverit, tuttavat, yhteistyökumppanit, esihenkilöt ja asiakkaat. Ehdokkaiden saamat äänimäärät ja perustelut ratkaisevat pääsyn finaaliin.

”On tärkeää, että ravintola-alalla on oma Oscar-kilpailu, jossa palkitaan eri ammattiryhmien parhaita”, pohtii alan eri kilpailuissa moneen kertaa palkittu keittiömestari ja tuomarinakin meritoitunut ravintoloitsija Pekka Terävä.

”Kuten muissakin kilpailuissa, aina voi silti spekuloida, tulevatko vuoden katu-uskottavimmat ja parhaat tyypit ehdotetuksi palkinnoille. Tuleeko palkituksi suosittu ehdokas vai terävin huippu?”

Pro-palkinnot ovat tunnustus kollegalta kollegalle, sillä tuomaristo koostuu horeca-alan ammattilaisista. Pekka Terävä vertaakin kilpailun ja palkintojen merkitystä hyvin yhteen pelaavaan jalkapallojoukkueeseen, toimiihan Terävä vapaa-ajallaan jalkapallovalmentajana. Palkinnot ovat tunnustus myös ympäröiville pelikavereille, kukaan ei menesty yksin, hän sanoo.

Tämän vuoden Pro-gaalan uutena tuottajana aloitti ruoka- ja juoma-alan tapahtumissa mainetta niittänyt Erika Laine. Hän on tuottanut aiemmin yritystapahtumia ja ollut järjestämässä muun muassa Helsinki Drink Festivalia ja European Street Food Awards Finland -osakilpailua. Teknisestä toteutuksesta vastasi Eventgarden.

Gaalan toteutuksessa otettiin huomioon vallitseva maailmantilanne ja juhlayleisö. Gaalatunnelman luomisessa käytettiin enemmän somistusta ja vähemmän suuria, välkkyviä ledi- seinämiä sähkökeskustelun käydessä talvella kuumimmillaan. Pitkän palkintojenjaon aikatauluttamiseen kiinnitettiin erityishuomiota. ”Pro-gaala oli minulle ensikertalaisena hieno kokemus, ja tiimi puhalsi yhteen hiileen niin ennakkojärjestelyissä kuin itse juhlassa.  Erityistä tässä gaalassa on se, millaisen luupin alle ruoka ja juoma joutuu. Kun yleisössä on 700 kriittistä alan ammattilaista, on paineet keittiössä melkoiset. Keittiömestari ja edellisen vuoden Pro-finalisti Krista Kyytsönen sai menullaan juhlayleisöltä erinomaiset arviot”, tuottaja Erika Laine summaa.

LUE MYÖS: Kommentti: Iskelmä-gaala paisui areenakokoiseksi, mutta se tärkein on säilynyt

---

---