Taloudellinen epävarmuus ja huolestuttava maailmantilanne heijastuvat ihmisten arkeen turvattomuuden tunteena ja erityisesti nuorten aikuisten huonovointisuutena. Se näkyy myös ravintola-asiakkaiden käyttäytymisessä, ja saattaa lisätä esimerkiksi päihteiden käyttöä. Tämä lisää järjestyksenvalvonnan merkitystä.

Samaan aikaan korona-ajan myötä yksityiseltä turvallisuusalalta on poistunut paljon työntekijöitä. Muiden palvelualojen tapaan järjestyksenvalvonta nähdään usein läpikulkuammattina, ja männävuosien eläkeikää lähestyvät konkaripoket ovat entistä harvinaisempia.

Yksityisellä turvallisuusalalla pitkään työskennelleet Lauri Sippola, Miikka Hukkanen ja Tawfek “Tofe” Said pitävät järjestyksenvalvonnan tilaa ravintoloissa silti hyvänä. ”Ala kuitenkin vetää”, sanoo Securitas Eventsillä projektiesihenkilönä työskentelevä Miikka Hukkanen ja korostaa, että alalle on jatkuvasti tulossa uusia tekijöitä.

Kun LS Securityn yrittäjä Lauri Sippola aloitti alalla 13 vuotta sitten, oli kollegoina paljon enemmän vanhempia ja pitkään alalla työskennelleitä järjestyksenvalvojia. Vaihtuvuus oli pienempää, ja samat tekijät työskentelivät tutuissa paikoissa ympäri vuoden. Nykyään on Sippolan mukaan harvinaisempaa, että tunnistaa ovella työskentelevän poken.

”Jos on järjestyksenvalvojana vuodesta toiseen samassa paikassa, oppii tuntemaan henkilö- ja asiakaskunnan todella hyvin. Siinä opitaan yhteiset rutiinit. Näen, että siitä on etua niin asiakaspalvelun kuin tilanteiden ennakoinnin kannalta.”

Yli vuosikymmenessä myös toimintaympäristö on muuttunut. Sippolan mukaan huumausaineiden yleistyminen näkyy lisääntyneinä työtehtävinä. Niitä on huumeiden käyttöön, myymiseen ja huumausainerikollisuuteen liittyen.

”Tulevaisuudessa huumausaineet ovat yksi järjestyksenvalvojia eniten työllistävä tekijä.”

Huumausaineet ja yleinen huonovointisuus ovat lisänneet myös järjestyksenvalvojiin kohdistuvaa väkivaltaa. Vaasan yliopiston tutkijatohtori Jyri Paasosen tutkimuksen mukaan yksityisen turvallisuusalan toimijoihin kohdistunut väkivalta on lisääntynyt 2000-luvulla ja vakiintunut reiluun 2500 tapaukseen vuodessa.

Aika on tuonut paljon hyvääkin. Sippolan mielestä järjestyksenvalvojien asiakaspalvelun ja paikallistuntemuksen taso on noussut. Miikka Hukkasen mukaan työntekijöiden taustat ovat kansainvälistyneet. Hänen aloittaessaan 20 vuotta sitten olivat järjestyksenvalvojat pitkälti kantasuomalaisia, kun nyt monien sukujuuret ovat ulkomailla.

”Se on positiivista, koska se tekee meistä helposti lähestyttäviä monenlaisille ihmisille. Myös naisten määrä on lisääntynyt, mikä madaltaa kynnystä kertoa järjestyksenvalvojalle esimerkiksi häiriötilanteista.”

Haasteina vaihtuvuus ja kokemattomuus

Vaikka yksityinen turvallisuusala vetää, on työntekijäpula silti yksi suurimmista haasteista. City Safe oy:n yrittäjä Tofe Saidin mukaan olisi erityisen tärkeää saada alalle oikeanlaista henkilökuntaa, joka kokee turvallisuusalan omakseen ja ymmärtää työn vastuullisuuden. Said korostaa myös järjestyksenvalvojan työn asiakaspalvelupuolta.

”Se on palveluammatti. Asiakaspalvelu on se, mitä me työstämme joka työvuorossa ravintoloissa.”

Kun kokemusta ei ole, on asiakkaiden kohtaaminen haastavampaa. Miikka Hukkanen pitää työntekijöiden vaihtuvuutta isona haasteena. Moni työskentelee järjestyksenvalvojana muuta alaa opiskellessaan. Kun riittävä kokemus on karttunut, vaihdetaankin jo muihin töihin.

”Menee aikaa, että oppii tietyt kirjoittamattomat säännöt ja kasvaa rohkeus kohdata asiakkaita ja toisaalta puuttua tilanteisiin.”

Kokemattomuus voi osaltaan lisätä vaaratilanteita, kun ei selvitä puhumalla. Lauri Sippolan mukaan ongelmat voivat korostua, jos ei ole riittävää työkokemusta.

Järjestyksenvalvojan työ herättää keskustelua

Yksityisellä turvallisuusalalla tapahtuva voimankäyttö on ollut runsaasti otsikoissa viime aikoina. Miikka Hukkanen uskoo, että lisääntynyt uutisointi johtuu osittain siitä, että media tarttuu tapauksiin aiempaa hanakammin ja nostaa niitä myös sosiaalisesta mediasta.

”Tämä on puhutumpi aihe kuin vaikka viisi vuotta sitten, ja tietty tarkoituksenhakuisuus otsikoinnissa luo vastakkainasettelua.”

Hukkasen kokemuksen mukaan voimankäyttötilanteet ravintoloissa liittyvät pääsääntöisesti asiakkaan poistamiseen. Asiakkaan huonon käytöksen taustalla saattavat olla harmit kotona tai töissä, ja kun siihen päälle illanvietto keskeytyy, puretaan turhautuminen järjestyksenvalvojaan. Pahimmillaan tilanne kärjistyy painimiseksi. Hukkanen muistuttaa, että somessa leviävissä videoissa harvemmin on näkyvillä alkutilanne.

”Toki näyttää rajulta, jos järjestyksenvalvoja joutuu kaatamaan ja laittamaan raudat, kun ihmiset eivät ole tottuneet sellaista näkemään.”

Tofe Saidin mukaan järjestyksenvalvojan työ on luonteeltaan sellainen, että se herättää herkästi keskustelua, erityisesti jos esiin tulee epäkohtia. Said kuitenkin toivoo, ettei yksittäisiä ylilyöntejä yleistettäisi koskemaan koko alaa. Lauri Sippola on huomannut isoissa lehdissä esillä olevien tapausten kuitenkin peilaantuvan suoraan asiakkaiden käytökseen, vaikka tapaus ei koskisi kyseistä ravintolaa.

”Se näkyy pari kolme viikkoa yössä niin, että ihmiset ovat kierroksilla ja kyselevät, miksi tämmöistä on tapahtunut.”

Laadukas koulutus on investointi tulevaan

Järjestyksenvalvojaksi pyrkivän on käytävä 40 tunnin mittainen peruskoulutus. Lauri Sippolan kokemuksen mukaan koulutus toteutetaan usein noin viiden päivän intensiivikurssina, jossa käydään läpi alaan liittyvää lakitekstiä sekä viranomaisten määräyksiä ja ohjauksia. Viimeisenä päivänä suoritetaan valintakoe, jonka hyväksytyn suorittamisen jälkeen voidaan hakea poliisihallitukselta lupaa toimia järjestyksenvalvojana.

”Saattaa kuitenkin kestää kuukausia, ennen kuin tuore järjestyksenvalvoja aloittaa alan työpaikassa. Siksi turvallisuusalan yritysten on tarjottava lisäkoulutusta.”

Sippola on työllistänyt uransa aikana noin sata järjestyksenvalvojaa, ja tällä hetkellä hänen listoillaan on kolmisenkymmentä tekijää. Hän pitää koulutuksen järjestämistä sijoituksena, ja kokee asiakkaidensa maksavan mielellään siitä, että heidän toimipaikoissaan on perusteellisesti koulutetut tekijät valvomassa järjestystä.

Entistä laadukkaampi koulutus olisi Sippolan mukaan myös yksi keino vähentää työntekijöiden vaihtuvuutta. Kun uusille tulijoille annetaan eväät menestyä työssä, ei työpaikan vaihtaminen ole tarpeen.

”Jos tuore tekijä joutuu haastaviin tilanteisiin tai pelkää työssä, voi olla todennäköistä, että vaihtaa alaa, koska kokee epäonnistuneensa.”

Huonot kokemukset kiirivät myös alan ulkopuolelle, ja laskevat mainetta entisestään. Tämän takia LS Securityllä uudet tekijät aloittavat aina kokeneemman järjestyksenvalvojan työparina. Ensimmäisenä iltana ollaan vuorossa työvaatteet päällä ja radio korvassa, mutta ylimääräisenä ja tilanteita sivusta seuraten.

”Kokeneemmat koko ajan selittävät, minkä takia tehdään tiettyjä juttuja, ja näyttävät esimerkkejä työstä.”

Myös kokeneemmat työntekijät hyötyvät järjestelystä, sillä he saavat uutta näkökulmaa työhönsä, ja tulevat samalla kerranneeksi perusteita. Miikka Hukkanen pitää konkareiden hyödyntämistä koulutuksessa myönteisenä kehityssuuntana.

”Pelkkä pidempään koulunpenkillä istuminen ei tee uusista tekijöistä parempia ihmistuntijoita.”

Myös Tofe Said näkee, että pakollisen peruskoulutuksen lisäksi alan yrityksillä on vastuu jatkaa kouluttamista.

”Peruskurssilla on rajallinen määrä käytännön harjoittelua. Haluamme kouluttaa juuri järjestyksenvalvojakortin saaneita työhön syvemmin.”

Sisäministeriön työryhmä ehdottaa alalle uudistuksia

Vaikka järjestyksenvalvonnan tila ravintoloissa on haastateltavien mukaan yleisesti hyvällä mallilla, on aina varaa kehittyä. Lauri Sippola kokee, että alan peruskoulutusta pitäisi uudistaa. Myös alalle hyväksymisen valintakriteerien tiukentamista pitäisi pohtia. Miikka Hukkanen arvioi, että myös palkkauksen kohentamisella olisi positiivisia vaikutuksia. Yksityinen turvallisuusala on kuitenkin hyvin kilpailtu ja hinnat maltilliset, eli kasvunvaraa ei juuri tällaisenaan ole.

Yksityiselle turvallisuusalalle on tulossa rakenteellisia muutoksia alaa valvovan sisäministeriön toimesta. Ministeriö asetti tammikuussa työryhmän, joka arvioi yksityisen turvallisuusalan ohjausta, valvontaa ja koulutusta. Työryhmän tehtävänä oli tehdä ehdotukset siitä, miten alan toimintaa voidaan kehittää. Selvitystyön käynnistämiseen vaikuttivat turvallisuusalan työntekijöihin kohdistuneet rikosepäilyt. Työryhmässä on ollut edustajia oikeusministeriöstä, opetus- ja kulttuuriministeriöstä, Poliisihallituksesta ja Opetushallituksesta, turvallisuusalan yritysten toimialajärjestö Suomen Vartioliikkeitten Liitto ry:stä ja Palvelualojen ammattiliitto PAMista.  Lisäksi työryhmässä oli pysyvänä asiantuntijana yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto. Työryhmä on kuullut laajasti myös muita asiantuntijoita.

Työryhmän selvitys valmistui syyskuussa, ja se pidentäisi järjestyksenvalvojien koulutusta ja lisäisi koulutuksen osaamisvaatimuksia. Lisäksi työryhmä suosittelee toimenpiteitä, joilla kehitettäisiin alan ohjausta ja valvontaa. Työryhmä ei kuitenkaan ollut kaikista asioista yksimielinen, sillä PAMin edustajat Markku Saikkonen ja Arttu Korhonen jättivät selonteosta eriävän mielipiteen. Sen mukaan raportin suositukset eivät ole tarpeeksi rohkeita ja toimialaa riittävästi kehittäviä.

---

---