Tapahtumateollisuus sekä erityisesti myynti ja markkinointi ovat aloja, jotka elävät tekijöidensä luovuudesta.
”Mitä kompleksisemmaksi ja vaikeammin ennakoitavaksi maailma muuttuu, sitä enemmän korostuu myyjän rooli asiakkaansa ongelmien ratkaisijana. Kilpailuetu ei enää ole tuotteet vaan se, miten myyt ratkaisuja asiakkaan ongelmiin”, kertoo Suomen Markkinointiliitto ry:n eli MARKin toiminnanjohtaja Sanna Laakkio.
Markkinoinnin ammattilaisena Laakkio painottaa, että päinvastoin kuin yleisesti luullaan, luovuus ei läheskään aina ole uuden keksimistä.
”Se on mitä tahansa, esimerkiksi erilaisten työtapojen soveltamista. Luovuutta on mitä suurimmassa määrin esimerkiksi se, että koronan hiljentäessä autoliikkeet eräs automyyjä tarttui puhelimeen ja tarjoutui esittelemään autouutuutta asiakkaan kotipihaan. Hän teki sen ihan menestyksekkäästi huolehtien niin omasta kuin asiakkaankin terveysturvallisuudesta.”
Vähemmän kertomista, enemmän kuuntelemista
Tapahtuma-alalla korona loi erityisolosuhteiden myötä markkinaraon virtuaalitapahtumille, joissa osattiin hyvin luovasti yhdistää ihmisiä välimatkasta huolimatta.
Kehitystalo Yellow Methodin tutkimusjohtaja ja perustaja, entinen taitoluisteluhuippu Susanna Rahkamo tietää, että luovuutta on syytä tutkia.
”Luovuudesta ei ehkä ole osattu puhua, ja se on ehkä myös tuntunut vähän kevyeltä ja hömpältä. Maailma on kuitenkin muuttunut nopeatahtiseksi ja yllättäväksi. Uudessa maailmanjärjestyksessä luovat sitten pärjäävät vähemmän luovia paremmin”, sanoo Rahkamo.
”Meillä ei saisi olla niin järjetön kiire koko ajan. Pitäisi oppia kyselemään ja kuuntelemaan enemmän eikä aina vain kertomaan. Luovuus vaatii tilaa ja turvallisuudentunteen. Pitäisi olla aikaa esimerkiksi miettiä, myydäänkö palvelua edes oikeille ihmisille tai yrityksille”, Laakkio sanoo.
”Pitäisi oppia kyselemään ja kuuntelemaan enemmän eikä aina vain kertoa. Luovuus vaatii tilaa ja turvallisuudentunteen.”
Suomen hallituksen käynnistämä ja Työterveyslaitoksen rahoittama TYÖ2030-ohjelma haluaa rakentaa Suomeen maailman parasta työelämää. Ohjelman Luova työelämä 2030 -hankkeessa tutkitaan luovuutta sekä autetaan yksilöitä ja yrityksiä hyödyntämään sitä parhaalla mahdollisella tavalla. Tutkimukseen on osallistunut jo 4 000 suomalaista. Tulokset osoittavat, että luovuutta on meissä kaikissa, mutta rohkeuden puute jarruttaa sen pääsyä kukoistukseen.
Hanketta johtaa Sanna Laakkio. Tutkimuksen kaikille avoimesta kyselystä, yritystason selvityksestä ja kummankin tulosten analysoinnista vastaa suomalainen luovuuden kehitystalo Yellow Method Oy.
Parhaillaan kyselyllä kartoitetaan yksilöiden luovuutta työelämässä, myöhemmin vuoroon tulevat erilaiset organisaatiot.
”Hankkeessa määritetään luovuuden anatomiaa: mitä luovuus on ja minkälaista luovuutta Suomesta löytyy. Tavoitteena on myös tarjota käytännön keinoja luovuuden parempaan hyödyntämiseen”, Laakkio sanoo.
Laakkion mukaan tutkimuksen tulokset osoittavat jo nyt, että luovuutta suomalaisessa työelämässä kyllä on, kunhan se vain uskalletaan ottaa rohkeammin esiin.
”Rohkeuden puute tuskin tulee kenellekään yllätyksenä”, Laakkio sanoo.
”Tutkimukset ja mielikuvat ovat tähän mennessä olleet päinvastaisia. Uskallus käyttää luovaa voimaa lisääntyy iän mukana.”
Tehdäänkö yhdessä jotain isoa?
Luovuus kehittyy iän mukana. Urheilu-uransa jälkeen Susanna Rahkamo on työskennellyt 20 vuotta johtamisen konsulttina ja tutkinut väitöskirjassaan luovuuden merkitystä menestykselle. Hän tunnistaa Laakkion tavoin rohkeuden puutteen keskeiseksi jarruksi, kun kaikki luovuus pitäisi vapauttaa työelämän käyttöön. Tiimeissä luovuuden vapauttamista saattaa estää myös sen jäsenten keskinäinen kilpailuasetelma.
”Onko tärkeämpää olla omassa pienessä porukassa kingi vai tehdäänkö yhdessä jotain isoa? Me tarvitsemme toisia ihmisiä, jotta saamme aikaiseksi isompia asioita. Pitää luoda tilaa erilaiselle ajattelulle sekä luoville ja joskus tyhmillekin ideoille, joita ei ole vielä valmiiksi purettu. Kun nämä ideat heitetään yhteiseen muhitteluun, ne voivat konkretisoitua menestystarinoina”, Rahkamo sanoo.
Eniten Rahkamoa on yllättänyt se, että tutkimuksesta tähän asti saatujen tulosten mukaan luovuus nousee iän mukana.
”Tutkimukset ja mielikuvat ovat tähän mennessä olleet päinvastaisia. Ehkä tähän yllättävään tietoon on vaikuttanut se, että uskallus käyttää luovaa voimaa lisääntyy iän mukana. Kun sinulla on elämänkokemusta ja olet utelias, myös uskallat ja haluat käyttää luovaa voimaasi. Ajattelun selkeys ja systemaattisuus lisääntyvät iän mukana.”
LUE MYÖS: Asta Raami kertoo, miksi intuitio on avain parempiin töihin ja korkeampaan palkkaan
