Evento
SUOSITTELEMME: Pete Parkkonen selvisi kamalasta keväästä – laskuvarjohyppy tarjosi oivalluksen, joka auttaa kiireessä
SUOSITTELEMME: Taso 6: Buustaa somenäkyvyyttä – ota haltuun Instagram-tarinat
SUOSITTELEMME: Ehdota PRO-palkinnon saajaa! Parhaat keittiö- ja ravintola-ammattilaiset palkitaan PRO-gaalassa Kaapelitehtaalla 18.1.2023
Tapahtumatilat

Kulttuurikattila kiehuu – Tallinnan tapahtumatilat tarjoavat huimaa arkkitehtuuria 

Lähellä Tallinnan satamaa sijaitseva Kulttuurikattila on ulospäin kuin mikä tahansa ajaton tehdaskiinteistö kiviseinineen ja vieressä nousevine piippuineen. Tarkemmin kun katsoo, huomaa ulkopuolelle rakennetun nerokkaan yksityiskohdan. Hissin. Mutta siitä lisää tuonnempana. Sisälle mennessä nimittäin hengästyy.

Kulttuurikattila komeilee lähellä satamaa ja vanhaa kaupunkia. KUVA Kaupo Kalda

Astuessaan pääsisäänkäynnistä Kulttuurikattilan syövereihin, voi aluksi luulla seisovansa vanhan sähkölaitoksen uumenissa, ruosteisten möhkäleiden varjossa. Ja niin muuten seisookin. Kulttuurikattilan rakennuksessa toimi vuosina 1913–1979 Tallinnan kaupungin keskussähkölaitos, jonka jättiläiskattilat on säästetty osaksi tapahtumatilaa. Kattilasali on juhlavalaistuksessa mykistävä näky. 

”Tämä on Kulttuurikattilan sydän. Lavan voi rakentaa joko kattiloiden varjoon tai vastapäiseen nurkkaan, jolloin tilaan sopii yleisöä tapahtumatyylistä riippuen jopa nelisensataa”, esittelee tapahtumapalveluiden myyntipäällikkö Kristiina Kütt.

Kattilasalissa lava voidaan sijoittaa jättiläiskattiloiden katveeseen. KUVA Jenni Ruotsalo

Kattilasalin katto komeilee 16,5 metrin korkeudessa. Lähes sinne asti kurkottelevat myös laskettavissa oleva valotrussi sekä sähkölaitoksen jättikattilat. Suomessa jättikattilat olisi luultavasti purettu vaarallisina tai vähintäänkin niihin kulku olisi estetty. Kulttuurikattilassa näin ei ole tehty.

”Yleisö ei tokikaan saa kiivetä kattiloiden portaille ja kulkukäytäville, mutta esiintyjät voivat. Ja on niillä esiinnyttykin”, nyökkää Kütt.

Puolet toimistoja, puolet tapahtumatiloja

Virolaista arkkitehtuuria on pakko arvostaa. Monet tapahtumavenuet ovat syntyneet hyvin pienin panoksin, tyyliin kantamalla esimerkiksi tehdashalliin valot ja siistimällä hieman isompia roskia tieltä. Kulttuurikattilassa on kuitenkin takana suuri restaurointi. Kaikki mitä on pitänyt uudistaa ja uusia, on uudistettu, mutta vanhaa kunnioittaen. Küttin mukaan koko 10 000 neliön rakennuksessa on uusi katto ja lisäksi infra on uusittu kauttaaltaan. Sijainniltaan sekä tiloiltaan kattila on niin houkutteleva, että tapahtumien lisäksi tiloihin on saatu useita toimistoja.

Kulttuurikattilassa on tekniikkaa isojenkin tapahtumien tarpeisiin. KUVA Jenni Ruotsalo

”Noin puolet koko tilasta on toimistoja ja puolet tapahtumatiloja. Toimistot ja heti pandemian alussa aloitetut virtuaalitapahtumat pelastivat meidät korona-aikana”, Kütt jatkaa.
Sijainti houkuttaa myös yrityksiä ja muita ulkopuolisia tapahtumajärjestäjiä. Yritykset niin Virossa kuin Suomessakin ovat löytäneet Kulttuurikattilan hienosti. Haastatteluhetkellä eräs suomalainen yritys oli juuri pitänyt tilaisuuden Kattilasalissa ja kaksi muuta yritystä oli varannut tiloja hetken päähän. Küttin mukaan suomalaisia asiakkaita on ollut ”paljon, ilahduttavan paljon”.

Kierros Kulttuurikattilan uumenissa vahvistaa tuntumaa siitä, että vanhalle on aina paikkansa jos se vielä toimii. Erinomainen esimerkki on Woodbloc Hall eli vapaasti suomentaen Puupalkkisali. Tila on saanut nimensä erikoisesta puupaloista kootusta lattiasta, josta säilytettiin ehjä osa ja muualle tehtiin samalla mallilla uusi lattia.

”Lattia on hiljainen ja blokkaa ääntä hyvin. Piikkikoroille se ei ehkä ole kuitenkaan paras vaihtoehto. Jos on koroilla kulkevia asiakkaita paljon tulossa, laitamme usein vähän mattoa suojaksi”, naurahtaa Kütt.

Kristiina Kütt esittelee Puupalkkisalin lattiassa näkyvää vanhaa tehtaanaikaista lattiaa, jota kopioimalla luotiin lattia koko saliin. KUVA Jenni Ruotsalo

Äänitysstudio

Ääntä taloon kuitenkin mahtuu, ja sitä blokkaa myös rakenteet. Niinpä samanaikaisesti voi järjestää vaikka kolme eri tilaisuutta. Ääntä mahtuu myös alimman kerroksen moderniin äänitysstudioon, jota voi myös vuokrata vaikka levyntekoon.

”Vuokraamme kuitenkin näitä tiloja vain luovilla aloilla oleville. Tämä on heille kohdennettu paikka. Muilta aloilta tuleville kysyjille joudumme sanomaan, että ei onnistu”, kertoo Kütt.

Kulttuurikattilan pohjakerroksesta löytyy täysin varusteltu äänitysstudio. KUVA Jenni Ruotsalo

Mutta entä se hissi? Massiivinen ja maan sisään piiloon laskeutuva hissi on rakennettu jälkikäteen Black Boxin kylkeen, eli Kulttuurikattilan isoimman yksittäisen tapahtumatilan seinään. Mutta ulos, jolloin rekalla päästään suoraan hissin viereen. Tavarat nousevat toisessa kerroksessa olevaan tilaan näppärästi eikä vanhan rakennuksen rakenteita ole tarvinnut muuttaa hissin rakentamiseksi. Kerrassaan nerokas väline roudaamiseen!

Ulkoseinään integroitu hissi mahdollistaa sujuvan roudaamisen toiseen kerrokseen Black Boxiin. KUVA Jenni Ruotsalo
Black Box on Kulttuurikattilan isoin yksittäinen tila, johon roudaaminen onnistuu ulkoisen hissin avulla. KUVA Ahto Sooaru

LUE MYÖS: Kukita tapahtumasi onnistuneesti: 3 vinkkiä

LUE MYÖS: Kuvat: Tältä näyttää pahamaineisessa Koplissa nyt – Tallinna houkuttelee lähimatkailijoita ruualla


Kulttuurikattila

  • Viroksi Kultuurikatel, Tallinnassa sijaitseva luovuuskeskus, tapahtumapaikka ja kulttuuritemppeli.
  • 8 erillistä mutta osin yhdistettävää tapahtumatilaa, äänitysstudio, lämpiöitä sekä toimistotiloja.
  • Avautui 2015 ja valittiin vuonna 2017 Viron parhaaksi matkailukohteeksi.
  • Kaikille avoin tila, jossa järjestetään mm. seminaareja, konferensseja, festivaaleja ja näyttelyitä.
  • Rakennuksessa toimi vuosina 1913–1979 Tallinnan kaupungin keskussähkölaitos, jonka entinen kattilahallikokonaisuus julistettiin suojelukohteeksi vuonna 2007.
  • 700-neliöisessä kattilasalissa on edelleen kaksi jättiläiskattilaa. Alueeseen kuuluvista rakennuksista on kulttuurimuistomerkkeinä suojeltu kattilarakennus, kaasuvarasto, pukkiteline ja tiilisavupiippu.
  • Andrei Tarkovski kuvasi sähkölaitoksen tiloissa vuonna 1977 elokuvaa Stalker, jonka myötä nimettiin yksi tapahtumasaleista nimellä Stalker hall.


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento