Evento
SUOSITTELEMME: Keittiöammattilaisten voimahahmo Marjo Niskanen säkenöi Linnan juhlissa – korvakoruissa kunnianosoitus työpaikkaa kohtaan
SUOSITTELEMME: Savolaisherkku muuntautui stadilaiseksi versioksi – Avec esittelee Tuomaan markkinoiden kiinnostavimmat ruuat ja juomat
SUOSITTELEMME: Avec on ruuan, juoman ja tapahtumien ammattilaisten oma media – näin se sinua palvelee
Olut

20-vuotias SOPP porskuttaa aina vain – olutfestarin isä kertoo menestyksen taustoista ja seuraa mielenkiinnolla kilpailijan rohkeaa kokeilua

Pekka Kääriäinen esitteli tiistaina kuuden suomalaisen pienpanimo-oluen pakkausta, jota on viety muun muassa Saksaan ja Sveitsiin. SOPP-tapahtuman naruista hän vetelee nykyään perheenjäsentensä kanssa. KUVA Jaakko Sandqvist

Suuret oluet – pienet panimot -tapahtumia (SOPP) järjestetään nykyisellään kuudessa Suomen kaupungissa. Kun ensimmäinen SOPP järjestettiin Lahdessa vuonna 2003, tapahtumavieraat ihmettelivät laseja. Moni suomalainen kun oli tottunut juomaan oluensa muovituopeista.

Vaan katso: suomalainen olutkulttuuri kehittyi. Annoskooksi vakiintui pian 0,4 litraa ja sekin opittiin tilanteen mukaan puolittamaan 0,2 litraan. Kahta desiäkin pienempiä annoksia juodaan nykyään sujuvasti. Pelkän lagerin kylkeen on löydetty erilaiset oluttyylit.

SOPP-tapahtuman perustajalle Pekka Kääriäiselle kaikki tämä tuottaa ylpeyttä. Strategiana on ollut tarjota pienpanimoille paikka, jossa nämä pääsevät naamatusten tavallisen kansan kanssa. Siinä on todistetusti onnistuttu. SOPPeja on järjestetty Suomen kaupungeissa yhtäjaksoisesti jo kahdenkymmenen vuoden ajan.

Tiistaina Helsingissä käynnistynyt tapahtuma on jo 19:s laatuaan pääkaupungissa. Välillä oltiin Kaisaniemessä, nyt palattiin Rautatientorille.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Laura Leipakalle olutfestari on tapa tutustua uusiin oluisiin, ja usein pieni annos riittää. ”Välillä olen tinkinyt, että saisiko kahden desin sijasta 1,5 desiä”, Leipakka kertoo. Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumassa Leipakka on ollut tätä ennen kolmesti. Niko Lempa on paikalla ensimmäistä kertaa. KUVA Jaakko Sandqvist
Jouko Luttinen ojentaa sisään tuleville festarivieraille pienen maistelulasin (5 e, ei palautusta) tai ison lasin (5 e, hyvitys 2 e vapaaehtoisen palautuksen yhteydessä). Jos tapahtumassa haluaa alkoholia juoda, jompi kumpi lasi täytyy olla (tai sitten oma edellisvuosien SOPP-lasi). Lasihuolto on Olutliiton jäsenseurojen talkoolaisten vastuulla. KUVA Jaakko Sandqvist

Voisivatko juomat sisältyä lipun hintaan?

Rautatientorille on vapaa pääsy klo 18 asti. Sen jälkeen saapuvilta peritään 15 euron sisäänpääsymaksu, joka sisältää olutlasin.

”Ei rahasteta sisäänpääsymaksulla, vaan tarjotaan panimoille mahdollisuus esitellä tuotteitaan. Ihminen käyttää sitten sen verran rahaa kuin käyttää”, Kääriäinen kuvailee SOPPin toiminta-ajatusta.

Suomenlahden toisella puolella on olutfestari, jossa juomat sisältyvät lipun hintaan.

”Craft Beer Tallinn -tapahtuma on toiminut tällä lailla pitkään. Jossakin vaiheessa heillä oli 60 euron hintainen lippu, ja sehän on hirveän hyvä. Eivät meidän kuluttajamme jätä kassaan kuuttakymmentä euroa”, Kääriäinen sanoo.

Nykyisellään päivälippu Tallinnan kuuluisille olutfestareille maksaa 90 euroa. Kuuluisille sikäli, että lippuja on ollut tarjolla rajattu määrä ja aiemmin ne loppuivat lyhyessä ajassa. Nopeat söivät hitaat.

Suomen alkoholilain rajoja kokeillaan viikonloppuna Helsingin Suvilahdessa järjestettävässä Haze Wave -tapahtumassa, jossa lipun (79–249 e) hintaan sisältyy 50 puolen desin maisteluannosta per sessio. Tapahtuma on jaettu kolmeen 4,5-tuntiseen maistelusessioon perjantain ja lauantain välillä.

”Nostan hattua, jos he tällaisen luvan ovat saaneet. Tähän mennessä kaikki tällaista yrittäneet tapahtumat on aina suljettu. Suomessahan ei saa yhdistää juomia pääsylippuihin, emmekä me esimerkiksi voi myydä juomalippuja etukäteen”, Kääriäinen pohtii.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Musiikkia, mutta sopivalla äänentasolla

Olutharrastajien mielipiteet jakautuvat sen suhteen, kuuluuko musiikki olutfestareille vai ei. SOPPissa musiikki soi tänäkin vuonna, sekä elävänä että nauhalta.

”Eihän tämä ole tiukkapipoisten hommaa. Musiikki liittyy viihtymiseen, on kivempi kuunnella jotakin samalla kun maistelee hyviä oluita kavereiden kanssa. Musiikki on rentouttava ja yhdistävä tekijä”, Kääriäinen sanoo.

Äänenvoimakkuus halutaan pitää sillä tasolla, että keskustelu onnistuu.

”Mutta emme halua sitäkään, että ollaan hiirenhiljaa ja pikkusormi pystyssä maistellaan oluita.”

LUE MYÖS: Älä tee näitä kolmea virhettä! Tilan äänisuunnittelulla on iso merkitys

Kaiuttimista soi rock-musiikki. SOPPissa on myös live-esiintyjiä. KUVA Jaakko Sandqvist
SOPP on teknisesti ottaen pienpanimoterassi. Sen järjestelyistä vastaa Suomen vanhin pienpanimo Lammin Sahti Oy yhdessä Pienpanimoliiton jäsenyritysten kanssa. Lasi huuhdellaan kätevästi itsepalveluna, kuten olutfestareilla aina. KUVA Jaakko Sandqvist
Tyylikkyyttä kahdella kympillä oululaisen Sonnisaaren kioskilla. KUVA Jaakko Sandqvist

Tunne kuluttajakuntasi

SOPP on saanut vuosien mittaan rinnalleen kilpailijoita. Mitä neuvoja konkari antaisi tulokkaille, jotka järjestävät ensimmäistä kertaa oman olut- tai viinitapahtumansa? Fasiliteetit kuntoon, asiakas keskiöön ja kohdennus kohdilleen, neuvoo Pekka Kääriäinen.

”On erilaisia kuluttajakuntia, ja kannattaa miettiä kenelle suuntaa oman tapahtumansa. On yleistapahtumia, ja sitten on hyvin kapean sektorin tapahtumia, jotka on suunnattu alan harrastajille. Me tarjoamme isolle kuluttajakunnalle portin tähän maailmaan. Panimot sitten osaltaan miettivät, mitä he haluavat esitellä. Syntyy panimon ja kuluttajan välistä keskustelua, kun palautteen pääsee antamaan suoraan tiskin yli”, Kääriäinen sanoo.

Markkinoinnissa SOPP panostaa erityisesti sosiaaliseen mediaan.

”Alkuun oli joitakin postimerkin kokoisia ilmoituksia lehdissä, mutta lehtimainonnasta on sittemmin aika lailla luovuttu. Tiedottamista tehdään, totta kai. Some on noussut isoon merkitykseen, ja Facebookissa toimimme erilaisissa ryhmissä ja tapahtumissa”, Kääriäinen luettelee.

SOPPin kantava ajatus on tehdä kotimaista pienpanimo-olutta tutuksi tavallisille kuluttajille.

”Olemme tuoneet alalle asiakkaiksi uusia ihmisiä. Haluamme aina mennä keskeisille paikoille, josta ihmisiä putoilee sisään ja pääsemme antamaan heille mahdollisuuden maistaa kotimaisia pienpanimo-oluita.”

LUE MYÖS: Tasan 30 vuotta sitten tapahtui isoja juttuja – näin Kalaravintolat ovat olleet mullistamassa suomalaista olutkulttuuria

LUE MYÖS: Älä säästä väärissä paikoissa – tapahtumavelho Samuli Pasanen antaa arvokkaat vinkit ja toivoo kulttuurinmuutosta

Mistä työvoimaa ruokakojuihin?

Juomavalmistajia tapahtumaan on tänä vuonna tulossa kaikkiaan 25. Muuttuneiden määräysten takia tila Rautatientorilla on entistä ahtaampi, ja panimoita vaihdellaan siksi ensimmäisen ja toisen viikon välissä.

Ruokakojuja Helsingin SOPPissa on neljä: Haapasalon Hatsapureja, Kuivalihakundin kuivalihaa, Ruisherkun valkosipulivoissa paahdettuja ruisleipiä ja Spiraalisipsin paikan päällä valmistettuja sipsejä. Ruokatoimijoiden vähäinen määrä johtuu Kääriäisen mukaan ennen kaikkea työvoimapulasta.

”Olisin toivonut useampia ruokatoimijoita, mutta meillä oli vaikeuksia saada heitä mukaan”, Kääriäinen kertoo.

”Tapahtumien määrä räjähti tänä kesänä. Moni ruokatoimija on sanonut, että teltat ja vaunut seisovat, koska ei ole henkilökuntaa tarjolla. Työvoimapula on maailmanlaajuinen ongelma.”

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Kotimaista kuivalihaa myyvän Kuivalihakundin Sebastian Degerman tarjoaa maistiaisen asiakkaalle. Kauppa käy hyvin, kertoo Degerman. Tuotekehityksessä on myös vege- ja kalavaihtoehto. KUVA Jaakko Sandqvist
Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumassa mentiin koronasyistä aiemmin tilapäisesti pullovedellä, mutta nyt on palattu maksuttomaan hanaveteen. KUVA Jaakko Sandqvist

”Mites vesi?”

Vaikka paljon on muuttunut, yksi pysyy.

”Tänäkin vuonna ensimmäinen kysymys oli, että mites vesi”, Kääriäinen kertoo.

Juomavesi maksaa tapahtumajärjestäjälle rahaa. Toisin kuin Suomessa, maailmalla oluttapahtumissa vesi on usein maksullista pullotavaraa. Asiakkaalle juomavesi on SOPPissa ollut ilmaista, mutta taannoin koronasyistä yhteishanat vaihdettiin tilapäisesti pulloveteen.

”Asiakaspalautteessa suurimmat keskustelut negaatiomielessä olemme käyneet vedestä”, Pekka Kääriäinen paljastaa.

Kääriäinen muistaa myös mainita, että asiakkaan riittävä vedenjuominen on kaikkien etu. Viihtyä jaksaa paremmin, kun juo myös vettä.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

LUE MYÖS: Maksaako vesi ravintolassa? Eri käytäntöjä

8-Bit Brewing tekee omaa juttuaan eli ensisijaisesti kirkkaita oluita, tavoitteena helppo juotavuus. Trendikkäät neipat ja muut sameat oluet eivät osu omaan makuun, kertoo toimitusjohtaja Elina Wolford. Etiketeissä leikitellään videopeliteemoilla. KUVA Jaakko Sandqvist
Kuten listasta näkyy, Takatalo & Tompuri luottaa lageriin. Virolahtelaisen maatilapanimon mallasohra ja kaura tulevat omilta pelloilta ja vesi omasta kaivosta. Panimolla on oma taproom ja ravintola Virolahdella. Tomi Tinkasen hommaa on markkinointi ja some. KUVA Jaakko Sandqvist
Tornion panimon vetonaula on Pienet-helles, jonka kaikki raaka-aineet ovat peräisin kotimaisilta tuottajilta humalaa myöten. Suomalainen humala häviää vivahteikkuudessa esimerkiksi tshekkihumalille, mutta Tornion oivallus oli valita oluttyyliksi helles, jossa humala ei ole määräävässä asemassa.
Tornion panimon tölkit muistuttavat nyt toisiaan. Brändiuudistuksessa tuotteiden ulkomuotoa yhdenmukaistettiin ja esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa mennään yhteisen ilmeen mukaan. KUVA Jaakko Sandqvist

SOPP Helsinki: Panimot ja muut juomatoimijat ensimmäisellä viikolla (19.–23.7.2022):

SOPP Helsinki: Panimot ja muut juomatoimijat toisella viikolla (26.–30.7.2022):

Tämän kesän SOPP-uutuus on Sopplikaatio-kännykkäsovellus. Järjestäjän kannalta hankalasta paperisesta festarioppaasta päästiin eroon jo aikaisemmin, ja sisältö on siirtynyt ensin nettisivuille ja nyt omaan sovellukseen. Sen olennaisinta antia on reaaliajassa päivittyvä listaus siitä, mitä oluita on tarjolla. Lisäksi sovelluksessa asiakkaan on mahdollista arvioida oluita.

Alueella on pienpanimomyymälä SOPP Shop, josta voi ostaa mukaan enintään 5,5-prosenttisia käsityöläisjuomia. Myymälä on avoinna päivittäin iltayhdeksään asti.

SOPPissa järjestetään oluttastingeja, joita vetää Olutliiton puheenjohtaja Anikó Lehtinen.

Tapahtuman avajaisissa tiistaina julkistettiin Suomen Paras Siideri -kilpailun voittaja. Tittelin voitti Terissaari Korte, aito siideri akaalaiselta luomutilalta.


Mitä on lasissa?

  • Pekka Kääriäinen on paitsi SOPPin perustaja, myös Lammin Sahdin puuhamies. Sahti kuuluu siis luonnollisesti suosikkijuomiin.
  • Oluttyyleistä suosikeikseen hän nostaa ipat (hyvät ja helposti juotavat) ja vehnäoluet.
  • Yksittäisistä oluista Kääriäinen mainitsee Plevnan Siperia-klassikon.
  • ”Paras olut on sellainen joka sopii tähän hetkeen, tähän tunnelmaan ja tähän ilmaan.”

LUE MYÖSPlevna on olutravintoloiden pioneeri, jossa vannotaan lagerin ja pilsin nimeen

Juttua muutettu 21.7.22 klo 17.56: Jouko Luttisen nimi korjattu. Kuvatekstissä luki virheellisesti Jyrki Luttinen.


  • Tilaa Lehti

    Shaker
    Ideoita ja tarinoita tiskin takaa anniskelualan ammattilaisille.

    Tilaa Shaker