Ravintolat

Perinteinen ravintola Coussicca Tampereella on myynyt arviolta yli 2 miljoonaa annosta

Oikein läikähti, kun kuulin nimen Coussicca, Activalin hallituksen puheenjohtaja Ari Larnemaa herkistyy.

Larnemaa opiskeli Tampereen yliopistossa 1970-luvulla ja monen muun verstaalaisen tavoin söi silloin tällöin Coussicassa. Paikka sopi jopa opiskelijan budjetille – ainakin silloin kun opintolaina kolahti tilille. Moni entinen nuori palaakin herkistelemään opiskeluaikojaan ja ilahtuu siitä, että paikka on entisellään.

Tuon aikaisista tamperelaisravintoloista on säilynyt pari muutakin originellia paikkaa, kuten Pispalan Pulteri ja Ohranjyvä. Kumpikin on tunnettu ruoastaan, ja ne toimivat hyvin pitkälle samassa genressä Coussican kanssa. Toki Tampereella on vanhempiakin, kuten 90 vuoden ikää lähestyvä Hotelli Tammer. Suomen vanhin brittipubi, Salhojankadun pub, hipoo puolestaan 50 vuoden rajapyykkiä.

Voisiko sanoa, että kaikki edellä mainitut olivat eurooppalaisia kauan ennen kuin juhlapuhuimme kansainvälistymisestä?

Coussicca on kuin pieni salaisuus ja erityisesti se yllättää uppo-oudot ulkopaikkakuntalaiset vieraat. Viikonloppuna pöytävaraus on välttämätön. Arki-iltana pari satunnaista kulkijaa saa paikan, mutta jo kolmen yllätyspiipahtajan istuttaminen samaan pöytään voi tehdä tiukkaa.

Nyt ei kuitenkaan olla keskustassa, pääkadulla. Ravintola sijaitsee Kalevan kaupunginosassa, Sorsapuiston urheilukenttien takana yliopistolta katsottuna. Maamerkkejä ovat Kalevan kirkko, Kalevankankaan hautausmaa ja Tampere-talo.

Nyyrikintien alkupään asuintalo numero 2 on rakennettu 1942. Ympäröivä vehreä alue tuo mieleen Käpylän olympiakylän ja Meilahden Helsingissä. Niissä on sitä oman aikansa tyyliä.

Juicen kunniaksi

Coussican listoilla useampi kuin moni annos saa klassikko-maininnan. Myynnin top 3:een kuuluvat pippuripihvi, vinkkari ja maksaa pietarilaisittain, joka on suunniteltu sana- ja säveltaituri Juice Leskisen maun mukaan. Herkkusuisuus ja keittiöharrastus olivat hänen vähemmän tunnettuja puoliaan.

Vinkkari on wieninleike, jonka Erkki Kolkkanen nuiji pöydänkokoiseksi 150 grammasta possua. Nyt se on 200-grammainen. Tähän annokseen ei ole koskaan kuulunut anjovis tai kapris. Muita klassikkoja ovat lankkupihvi, pariloitu naudanleike talon omalla béarnaisekastikkeella ja sisäfilettä kahdella kastikkeella.

Itse tehdyt kastikepohjat maistaa.

”Listan annoksia vaihdetaan hyvin varovasti”, kertoo Marjo Nieminen, yksi paikan kolmesta yrittäjästä.

Täällä ei tarvitse järjestää teemaviikkoja tai roudata vierailevia guruja mestaroimaan keittiön puolelle. Sisustus on kasaria. Muutoksia on tehty hyvin hienovaraisesti.

”Kun teimme kattoremontin, asiakkailta meni viisi vuotta, että he huomasivat sen. Tänne onkin tultu katsomaan lautaselle ja pöytäseuran puoleen”, Nieminen naurahtaa.

Suurin mullistus on ollut 45-paikkaisen terassin lasittaminen, mikä tuplaa asiakaspaikkamäärän, kun terassikautta voi pidentää niin keväästä kuin syksystä.

Alkuperäistä terassia aitasivat Montreal-mailat. Paikka oli Tappara-legendojen, kuten maajoukkuepuolustaja Pekka Marjamäen suosikki. Montreal Urheilu ja Tapparan edustusjoukkue olivat tuohon aikaan samaa konsernia. Edelleen paikan kanta-asiakkaisiin kuuluu muun muassa Tapparan valmentajaikoni Rauno Korpi perheineen.

Vuonna 1970 Coussican ruokalista painettiin Serlan talouspaperirullaan. Siitä sen saattoi repäistä ja käyttää serviettinä, kunnes ruokalajeja oli niin paljon, etteivät ne mahtuneet arkille. 1990-luvulta Coussiccaa on pyörittänyt kolmikko Nieminen, Asta Meronen ja Chef Rôtisseur Markku Keso. Vuonna 2010 paikan täyttäessä 40 vuotta he laskivat Coussican myyneen 1,8 miljoonaa annosta.

Nyt ollaan jo yli kahdessa miljoonassa.

Coussicca sali vuonna 1970

20 koussikallista ex-Karjalasta

apposet = pientä syötävää, kuten kesän ensimmäiset herneenpalot voissa ja vedessä höyryrettynä

jamakka = piimä

koussikka = kauha

kurvi = kuore

maukku = mätipussi

möllö = marjapöperö, johon survotaan marjoja, yleensä ruisjauhoja/leipää, sokeria ja kermaa

paatakka = lettivehnänen, pulla

pälli = pikkukalasta tehty uuniruoka, eräänlainen kukko, esimerkiksi pääpälli

ranstakka = kohennuskeppi

rotinat = karjalainen ”sote” ja äitiyspakkaus, jossa taloon vietiin lapsen syntymän jälkeen korillinen hyvää syötävää

rääpys = muikku

silmu = nahkiainen

seltipotska = sillitynnyri

tattiserpa = tattimuhennos, serpa on aina herkullinen ruoka

tirripaisti = suurustamaton läskisoosi, kirkkaaseen liemeen topataan ruisleipää

tuima = suolaton, päinvastoin kuin Länsi-Suomessa

tymäkkä = sakea

tytinä = aladobi

yhdysoluttehdas = Koffin ja Sergejeffin ohella Suomen suurimpia panimoita, jatkosodan aikana sitä isännöivät Pyynikin Salmelinit ja suurin asiakas oli Lotta Svärd.

Juttu on julkaistu Aromissa 5/2017.

Kuvat: Jussi Koivunen


Ravintola Coussicca
Osoite: Nyyrikintie 2, Tampere
coussicca.com


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi