Shaker
SUOSITTELEMME: Pete Parkkonen selvisi kamalasta keväästä – laskuvarjohyppy tarjosi oivalluksen, joka auttaa kiireessä
SUOSITTELEMME: Taso 6: Buustaa somenäkyvyyttä – ota haltuun Instagram-tarinat
SUOSITTELEMME: Avec on ruuan, juoman ja tapahtumien ammattilaisten oma media – näin se sinua palvelee
Olut

Saat vahvan oluen ruokakaupasta… jos siellä on panimomyymälä – Avec testasi Himon

Kauppias Petri Putila (vas.) ja oluentekijä Kalle Hirvikoski. KUVA Peter Tammenheimo

Tuntuu pähkähullulta, että jos haluaa ostaa kaupassa valmistettua yli 5,5 prosentin vahvuista olutta, asiakkaan on käveltävä kassalinjan ohi pieneen muutaman neliön panimomyymälään. Käytäntö on johtanut ja johtaa jatkossakin surkuhupaisiin tilanteisiin ja tulkintoihin.

Isoihin kauppoihin nousee panimomyymälöitä lain kömpelyydestä huolimatta. Avec vieraili Pirkkalan K-Citymarketissa, jossa avattiin perjantaina Panimo Himon kioski. 

Kauppias Petri Putila sanoo, että Suomen alkoholilaki on monin paikoin vanhentunut, mutta niillä säännöillä mennään, mitä lainsäätäjä suo. Vahvojen oluiden ulosmyynti ei saa sekoittua kaupan asiakasvirtoihin, eli asiakas ei saa kävellä kaupan sisällä vaikkapa 12-prosenttinen oluttölkki kädessään.

Putilan mukaan Himon suurin kilpailuetu on sijainti kaupan sisällä; panimolla on siis asiakaskunta valmiina.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Heti kassalinjaston jälkeen on pieni panimomyymälä, joka osoittautui suosituksi heti avajaispäivänä. KUVA Peter Tammenheimo
Sadan neliömetrin kokoinen panimo sijaitsee olutosaston kyljessä lasiseinän takana. KUVA Peter Tammenheimo

Ei se hinta, vaan se laatu

Panimo Himon nimi kertoo oleellisen. Kyse on intohimosta olueen, ja juuri nyt olut on seksikästä. Siksi kauppias Petri Putila haluaa olla aktiivinen pienpanimokentässä ja viedä hyvän oluen ilosanomaa koko Suomeen: festivaaleille ja ravintoloihin.

Toinenkin tavoite on. K-Citymarket Pirkkala haluaa olla Suomen paras ruokakauppa. Hypermarkettia pitää kehittää asiakaskunnan toiveiden mukaan, investoinnit vain ovat toista luokkaa kuin kivijalkakaupoissa. Kuten, sanotaan nyt vaikka oma panimo, joka tuo uutta asiakasvirtaa ja näkyvyyttä myös oman talousalueen ulkopuolella.

Mutta kuinka iso vetovoimatekijä se lopulta on?

”Ei se peliä ratkaise, mutta erottaa meidät kilpailijoista. Se tukee meidän liikeideaamme ja pyrkimystä panostaa paikallisesti tehtyihin laadukkaisiin tuotteisiin, kun taas kilpailija on vahvasti profiloitunut hintakärjellä”, Putila pohtii ja viittaa läheiseen S-ryhmän hypermarkettiin.

LUE MYÖS: Tiedätkö, mitä tarkoittaa grocerant? Kari Aihisen valmisruoat myydään ravintolamaisesti marketin tiskillä

Ravintolan ja kaupan raja hälvenee

Petri Putilan mukaan ihmiset ovat valmiita maksamaan hyvästä ruoasta ja juomasta. Hän sanoo, että tulevaisuudessa ravintolan ja kaupan raja häipyy olemattomiin, sillä ihmiset haluavat syödä ravintolatasoista ruokaa niin kodeissa kuin kauppareissuillakin.

Pirkkalaan suuntautuvalta kauppareissulta asiakas saa mukaansa myös asiantuntevat juomasuositukset, sillä Putilan palkkalistoilla työskentelee useissa laaturavintoloissa meriittinsä hankkinut sommelière Päivä Parkkola ja olutasiantuntija Teemu Lahtinen, joka vastaa kaupan noin 1 500 oluen valikoimasta ja operoi myös panimoa yhdessä oluentekijä Kalle Hirvikosken kanssa.

”Meillä on pieni mutta ketterä tiimi, jossa jokaisella on omat vahvuutensa. Uskalletaan myös puhua asioista suoraan, jos tulee ongelmia tai jokin seikka ei toimi”, Putila summaa.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Etikettikone valmiina tölkitykseen. Noin 70 prosenttia Himon tuotannosta tölkitetään ja myydään omassa myymälässä. Loput 30 prosenttia tarjoillaan hanaoluena ravintoloissa ja festivaaleilla. KUVA Peter Tammenheimo

Sahtia pöytään

Panimo Himo on ainoa kaupan yhteydessä toimiva panimo, jossa oluet valmistaa oma oluentekijä. Helsingin Tammistossa ja Turun Länsikeskuksessa oluenvalmistus on pienimuotoisempaa ja tapahtuu alihankintana.

Himon tavoitteena on vielä tämän vuoden puolella valmistaa 50 000 litraa olutta, mikä tekee siitä jo keskikokoisen pienpanimon Suomessa.

Samaan aikaan kun omaa panimoa vielä rakennettiin, Himo vieraili useissa muissa panimoissa tekemässä yhteistyöoluita erilaisilla laitteistoilla. Oman panimon neljä ensimmäistä olutta julkaistiin maaliskuun alussa: kolme erilaista India pale alea ja sahti.

”Minulle sahti merkitsee paluuta oluen juurille, suomalaista alkuolutta”, Kalle Hirvikoski sanoo. Historian hämäristä kumpuaa myös sahdin nimi Alku, joka samalla viittaa panimon aloitukseen. Samanlaista symboliikkaa löytyy myös IPA-oluiden Sytytys-nimestä.

Niistä miedoin, vain kolmeprosenttinen Sytytys Micro Neipa on vaaleankeltainen, samea ja hedelmäisen aromikas olut, joka on samalla Kalle Hirvikosken ensimmäinen NEIPA-tyylin olut. Vaikuttava aloitus.

Toisena julkaisuna Sytytys West Coast IPA on tyyliinsä nähden yllättävän mallasvetoinen ja vähäkatkeroinen, seitsemän prosentin vahvuinen IPA, joka vie jossain määrin ajatuksen Britteinsaarille.

Sarjan kolmantena oluena Sytytys Tneipa (11 %) on lanseerausten kiistaton kuningas. Samean mehumainen, täyteläinen ja trooppisen hedelmäinen tripla-neipa lunastaa vaativankin harrastajan odotukset.

LUE MYÖS: Avec-reportaasi: Tältä Veitsitehtaan elämyskeskus näyttää nyt – miljoonapanostus alkoholittomiin

Avajaisissa lanseeratut IPA:t. Micro, Tneipa ja West Coast. KUVA Peter Tammenheimo
Mansikka ja mallasvetoinen West Coast IPA oli yllättävä mutta toimiva yhdistelmä. KUVA Peter Tammenheimo

9.3.22 klo 14.24: Kalle Hirvikosken titteli vaihdettu panimomestarista oluentekijäksi.


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja 100% hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi