Aromi
SUOSITTELEMME: "Liian erikoinen" ravintola Nokka alkaa vihdoin saada tunnustusta – Ari Ruoho pitää kiinni ideologiastaan
SUOSITTELEMME: Suomalaismuusikot ällistyivät Neuvosto-Virossa – erikoisen keikan näyttämö Linnahall rapistuu nykyään
SUOSITTELEMME: Ehdota PRO-palkinnon saajaa! Parhaat keittiö- ja ravintola-ammattilaiset palkitaan PRO-gaalassa Kaapelitehtaalla 18.1.2023
Olut

Missä Suomen kaupungissa on eniten panimoita? Espoossa, ja uusilla tempauksilla satsataan myös ruokaan

Espoo muuttui kauppalasta kaupungiksi 50 vuotta sitten, ja nyt halutaan kirkastaa paikallista identiteettiä ruokakulttuurin kautta. Visit Espoon sparraajana paikallisen ruokaidentiteetin esiin nostamisessa on ruokavaikuttaja Kati Pohjanmaa. Hän suunnittelee elokuun lopulle Espoo-päivän ympärille viikkoa, joka toisi Espoon esiin ruokakaupunkina.

”Intohimoni ovat ruoka, juoma ja espoolaisuus. Espoo on ruokakaupunkina ennen kaikkea pienpanimokaupunki, meillä on peräti 12 panimoa, Suomen suurin määrä”, Pohjanmaa alustaa.

Ei ole sattumaa, että Espoosta on tullut panimoiden kotikaupunki. Taustalla lienee erityisesti Otaniemen vaikutus: yhtäältä teekkarikulttuuri, toisaalta Teknologian tutkimuskeskus VTT:n ansiokas tutkimustoiminta.

Espoon ensimmäinen panimo on vuonna 2013 perustettu Fat Lizard Brewing. Viime vuonna jo miljoonan litran rajan ylittänyt panimo aloitti Kivenlahdessa, mutta on toiminut jo pidempään Otaniemessä. Sen naapuriin muutti muutama vuosi sitten Olarin Panimo, joka sai viime vuonna täysosuman ja voitti Suomen Parhaan Oluen tittelin. Panimoita on noussut Espooseen kuin sieniä sateella, ja erityinen keskittymä on Keran halleilla, missä toimivat sekä Masis Brewery, Tired Uncle Brewing että 8-bit Brewing.

Espoon Oma Panimo on vakiinnuttanut suosionsa kaupunginosien mukaan nimettyjen oluiden tekijänä. Salama Brewing on olutharrastajien suosikki trendikkäiden ”sumukaljojensa” ansiosta.

Helpointa, mitä ravintola voi espoolaisen ruokakulttuurin nimissä tehdä, on nostaa juomasuosituksissa paikallisia tuotteita, Visit Espoon projektijohtaja Lennart Pettersson vinkkaa.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Ruokavaikuttaja Kati Pohjanmaa ja Visit Espoon projektijohtaja Lennart Pettersson. KUVA Mariaana Nelimarkka
Olut voi olla myös kannanotto, tässä tapauksessa Vladimir Putinin Venäjän sotatoimia vastaan. Olarin panimon Counterstroke-oluessa Z-symboli on vedetty yli. KUVA Mariaana Nelimarkka.
Karvasmäki-ipa on yksi Espoon Oman Panimon kotiseutuoluista. KUVA Mariaana Nelimarkka

Ravintolat mukaan

Jo aiemmin kaupungin edustuskeittiö on luonut juhlavuoden menun, mutta nyt halutaan alan toimijat laajemmin mukaan työhön. Keittiömestari Mikko Kemppaisen suunnittelemaa 50-vuotisjuhlamenua tarjotaan kaupungin edustustilaisuuksissa juhlavuonna.

Inspiraation lähteenä toimi Gumbölen kartanon pihapiiri. Menu on kasvis- ja kalavoittoinen: palsternakka-omenakeittoa, paahdettua siikaa ja piparjuuri-perunapyrettä. Menun päättävä leivos mustikasta ja paahdetusta valkosuklaasta on Suklaatäplän Juha Rissasen käsialaa.

Kemppainen toivoo, että espoolaisravintolat rakentaisivat espoolaista ruokakulttuuria myös omilla Espoo-menuillaan.

Bistro O Matin ravintoloitsija Päivi Palovaara pohtii, mikä erottaa Espoon Kirkkonummesta tai vaikka Helsingistä. Bistro O Matilla on ravintolat sekä Kirkkonummella että Espoon Tapiolassa.

”Meidän näkökulmastamme paikallisten tuottajien käyttäminen tekee menusta Espoo-menun. Espoolaisilta tuottajilta saamme esimerkiksi vihanneksia kesäisin. Odotan etenkin sienisesonkia ja espoolaisia omenoita, joista viime vuonna teimme martinin. Oluet meillä on jo pitkään ollut Espoon Omalta Panimolta, ne sopivat meille tosi hyvin”, Palovaara kertoo.

Pohjanmaa suunnittelee arkiruokaviikkoa Espoo-päivää edeltävälle viikolle 22.–26. elokuuta. Siinä pääsee esiin kotitalousopettaja: Pohjanmaa toivoo, että yhdessä alan toimijoiden kanssa syntyy menu koko viikoksi. Jos aihe innostaa, se voisi näkyä myös kaupan valmisruokatiskissä.

Espoo-päivänä 27. elokuuta järjestetään Dinner in Espoo -tapahtuma ympäri kaupunkia. Tarkoitus on luoda suositusmenu juomineen ja erilaisia yhteisöllisiä tilaisuuksia. Myös tähän tapahtumaan Pohjanmaa ja Visit Espoo etsivät kumppaneita.

”Tämä kuulostaa hyvältä idealta”, toteaa Päivi Palovaarakin.

Mikäli Dinner in Espoo onnistuu hienosti, siitä on tarkoitus vakiinnuttaa vuotuinen tapahtuma.

Laadukkaasti erilainen

Kati Pohjanmaa on pohtinut espoolaisuutta paljon.

”Emme ole mitään ihan tavallisia tyyppejä. Olemme positiivisella tavalla erilainen kaupunki. Espoon tarinaan kuuluu se, että kaikki tehdään laadukkaasti ja tyylikkäästi, emme tee mitään tavanomaista.”

Esimerkistä käy 2000-luvun kuvaksi muovautuva rantaraitti, joka symboloi omalla tavallaan espoolaista hyvinvointia. Sen varrelle on noussut myös laadukkaita ravintoloita.

Pohjanmaa kuvailee Espoota ruokakulttuurin sulatusuuniksi, johon vaikuttaa erityisesti kolme asiaa: merellisyys ja kala, etninen monipuolisuus ja tiedostavuus.

”Espoolainen ruokakulttuuri on monipuolista, eettistä ja nykyaikaista”, Pohjanmaa summaa.

Esimerkiksi kala ja kalastus nousivat esille monessa puheenvuorossa. Monet muistelivat kalastusreissuja isän tai isoisän kanssa, äidin paistamaa kalaa tai isoäidin tekemää kalasoppaa. 50 vuodessa kalan syönnin painopiste on siirtynyt sushiin: Tapiola lienee yksi Suomen vahvimpia sushikeskittymiä.

Monipuolisuus ja etnisyys kumpuavat pitkälti Espoon kasvun vuosista. Jos Olarin ja Soukan rakentuessa Espooseen tultiin muualta Suomesta, Leppävaaran ja Espoonkeskuksen kasvua leimasi maahanmuutto, ja sen ansiosta monikulttuurisuus näkyy ravintolapalveluissa ja kaupassa.

Laurean opiskelijat framilla

Kun Visit Espoo kutsui alan toimijat verkostoitumaan, Laurean restonomiopiskelijat ohjaajinaan Anikó Lehtinen ja Henry Lybäck ottivat vastuun käytännön järjestelyistä. Syntyi lämminhenkinen tapahtuma hyvän ruuan ja juoman ympärille.

Kolmen ruokalajin lounas oli opiskelijoiden espoolaisista raaka-aineista suunnittelema ja valmistama. Moderni perunavelli, Maxin haukiburger tai Helsienen osterivinokasburger ja valkosuklaamousse raparperilla toivat paikalliset maut ja sesongin hienosti esiin.

Oluet olivat esillä minimessuilla: vieraat saivat maistella neljän panimon tuotteita ja poimia niistä mieluisan ruokajuoman. Kaikki oluet oli valittu niin, että ne sopivat hyvin pääruualle.

Opiskelijat tulevat olemaan esillä myös ensi vuonna, kun Espoo isännöi toukokuussa 2023 Taitaja-kisoja. Niihin kannattaa alkaa jo valmistautua, sillä ammattitaidon kilvoittelun myötä kaupunkiin odotetaan 75 000 kävijää.

Maxin haukiburger ja Masis-panimon tuplakuivahumaloitu Meadows of South Pacific -ipa. KUVA Mariaana Nelimarkka


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja 100% hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi