Aromi
SUOSITTELEMME: Natasha Henriksson haluaa olla Suomen paras tarjoilija: "Ei ole kyse siitä, että saan myytyä paljon"
SUOSITTELEMME: Pääkirjoitus: Kaveri hommiin, sinulle rahaa – rekrytointibonus helpottaa työvoimapulassa
SUOSITTELEMME: Vastaa Aromin lukijakyselyyn ja voit voittaa upean hotellipaketin ja illallisen
Some

”Kun näytät räjähtäneeltä serviisin jälkeen, ota puhelin käteen” – vaikuttaja Kia Arpia kertoo, mikä somessa toimii

Korona vauhditti ravintoloiden digitalisoitumista, ja se on ollut monelle ravintolalle eloonjäämisen tae. Kia Arpian mukaan digitalisoituminen on näkynyt muun muassa ruuantilaus- ja toimitusalustoina, sähköisinä QR-menuina, kortittomana maksamisena, erilaisina sähköisinä kanta-asiakaspalveluina sekä itsepalvelukassoina.

”Digitaalisaation pitäisi kuitenkin aina kävellä käsi kädessä asiakaskokemuksen kanssa, ja sitä tulisi käyttää ensisijaisesti asiakaskokemuksen parantamiseen”, huomauttaa Kia Arpia.

Ravintola-alan digikanavista tärkeimmiksi Arpia mainitsee yrityksen omat nettisivut ja Google My Business -sivut. Nettisivuilta pitää löytyä ensisilmäyksellä aukioloajat ja osoite, menu ja mahdollisimman helpoksi tehty online-pöytävaraus.

”Googlessa pitää sitten olla aukioloajat, mielellään myös pyhäpäivien osalta päivitettynä.”

Uusien asiakkaiden saamisen kannalta on myös järkevää, jos ravintola löytyy kaikilta mahdollisilta pöytävaraussivustoilta tai muilta ravintolakoonneilta. Nykyaikaa on myös huolehtia jalanjäljestä sosiaali­sessa mediassa. Tämä tarkoittaa Instagram-tiliä, joka toimii ravintolan käyntikorttina ja, jossa asiakas kohtaa mahdollisesti ravintolan ensimmäisen kerran.

Älä digiloikkaa vaan loikan vuoksi

Kansainvälistä ulottuvuutta tarkasteltaessa digitaalisuus on tulevaisuutta. Pikaruokapuolella digitalisaatio näkyy muun muassa siinä, että osassa ravintoloita voi asioida nykyään ilman ainuttakaan kohtaamista henkilökunnan kanssa. Arpia siteeraa Oraclen tuottamaa Restaurant 2025 -tutkimusta, jossa käsitellään muun muassa tekoälyä, 3D-ruokaa, biometriikkaa ja kasvotunnistusta.

”Teknologia hivuttautuu myös keittiön puolelle. Labroissa kehitetään paraikaa tulevaisuuden vaihtoehtoproteiineja, ja 3D-printattu vegaaninen lohi oli Henri Alénin mielestä hyvää.”

Ravintola-alan toimijoiden erilaisuus toki vaikuttaa digitalisaation mahdollisuuksiin ja tarpeeseen. Arpian mukaan esimerkiksi henkilöstöravintolassa asiakkaat haluavat ruuan mahdollisimman vaivattomasti ja nopeasti. Digitalisaatiosta saattaa olla paljon hyötyä tällaisissa paikoissa. Kun taas ajatellaan palveluun vahvasti nojautuvaa fine dining -ravintolaa, ei ravintolan sisäinen digitalisaatio ole niin isossa roolissa. Se kun ei koskaan voi korvata aitoa asiakaspalvelua.

”Silloin haetaan kokemuksia ja tarinoita tukemaan kokemusta. Mä oon se fiilistyyppi, joka haluaa tuntea tarkkaan valitun menupaperin käsissäni, keskustella henkilökunnan kanssa ja kysyä suosituksia. Haluan kuulla annoksen raaka-aineista lisää ja haluan ennen kaikkea persoonallista palvelua, suosituksia ja läsnäoloa”, Arpia kuvailee.

Digitalisaatio voi olla ravintolalle sudenkuoppa ja ainoastaan viedä resursseja, jos esimerkiksi unohdetaan käyttää kerättyä asiakasdataa, jonka avulla voitaisiin ymmärtää asiakkaita paremmin. Tai jos vaikkapa online-pöytävarausjärjestelmästä lähtee asiakkaalle palautekysely, mutta palautteen myötä ei kuitenkaan kyetä palvelemaan asiakasta paremmin, järjestelmä on luotu turhaan. Digitalisaatiosta täytyy olla yritykselle konkreettista hyötyä. Muutosta ei kannata tehdä vain muutoksen vuoksi.

Arpia kehottaakin aina ensin tähdentämään ja teroittamaan itselleen, millaisesta ravintola-alan yrityksestä on kyse. Vasta sitten voi tietää, millainen digitalisaatio ja sen kanavat ja alustat voivat olla toiminnassa hyödyksi. Jos kyseessä on henkilökohtaiseen palveluun ja kohtaamiseen perustuva yritysidea, digitalisaatio voi johtaa persoonallisuuden häviämiseen.

”Jos ravintolakokemus personoidaan digitaalisesti kerätyn käyttäytymisen perusteella, voi se johtaa siihen, ettei asiakas saa uusia elämyksiä. Uudet elämykset ovat esimerkiksi itselleni yksi ravintoloissa käymisen parhaita asioita.”

Viestintätoimistosta podcast-yrittäjäksi

Arpia tietää, mistä puhuu. Hänen omassa elämässään ruoka on aina ollut merkittävässä asemassa, ja tehdessään viestintää ja somea ravintoloille Arpia huomasi, että ravintola-alalla oli valtava tarve viestintäavulle. Niin syntyi ruokaan keskittyvä viestintätoimisto Brinna.

 ”Pääsin seuraamaan Matti Jämseniä ja kymmeniä muita kokkeja sekä keittiömestareita lähietäisyydeltä. Tämä muistutti omasta ruuanlaiton kipinästä.”

”Jaoin innostumistani muille ja koin merkityksellisyyden välähdyksen.”

Työ viestinnän parissa on nyt muuttunut kokopäiväiseksi ruuanlaitoksi. Arpia jäi muutama viikko ennen koronan puhkeamista sairaslomalle. Keho ja mieli kävivät ylikierroksilla, ja oli vaikea hyväksyä, että unelmatyössäkin voi uupua. Arpia huomasi, että kokkaamisella oli elvyttävä vaikutus koko hermostoon.

”Jaoin innostumistani muille ja koin merkityksellisyyden välähdyksen. Ehdotin kesäkuussa 2019 ystävälleni Petra Wettenrannalle ruokapodcastin aloittamista ja kahden viikon päästä siitä oli Bella Table perustettu sekä eka Instagram-postaus ja podcast ulkona.”

Nyt, puolitoista vuotta myöhemmin, Arpian vetämän ruokayhteisön Bella Tablen Instagramissa on 30 000 seuraajaa ja podcastia on kuunneltu yli puoli miljoonaa kertaa. Bella Table syntyi juuri oikeaan aikaan, Arpian omasta tarpeesta.

 ”Kun korona alkoi ja kotona vietetty aika lisääntyi, kasvoi myös ihmisten somessa viettämä aika. Yhtäkkiä kotikokkailusta tuli korona-ajan suurin voittaja. Kukaan ei varmasti ole omassa ystäväpiirissään välttynyt hapanjuuritaikinoiden, fermenttipurkkien ja kombuchan täyttämistä somefeedeistä.”

Kia Arpian oma Instagram-yhteisö keräsi puolessatoista vuodessa 30 000 seuraajaa. KUVA Eemeli Sarka

Näytä tunteet etenkin somessa

Minkälainen ravintola-alan sisältö somessa sitten toimii?

”Somessa tärkeintä on ilo ja rentous, aitous ja autenttisuus. Jos ravintola postaa kuvapankkikuvia annoksista, mutta asia­kas saa jotain muuta, homma ei toimi.”

Arpia korostaa myös rehellisyyttä. Ajatus siitä, että kuvan tai tekstin pitäisi olla täydellinen, on aivan väärä. Ensimmäinen kerta kameran edessä voi olla karmeaa, mutta juuri se aito video tai kuva kannattaa julkaista.

”Mitä räjähtäneempi olet serviisin jälkeen, sitä parempi!”

Aitouden kannalta paras vaihtoehto on, jos yritykseltä itseltään löytyy innokas somen tekijä. Silloin tarvitaan hyvä suunnitelma: Keitä me ollaan, mitä me tehdään, missä meidän asiakkaat viettävät aikaa, ja mikä heitä kiinnostaa?

Arpian mukaan ravintoloissa ajatellaan usein, että somea tehdään vasurilla muiden tehtävien ohessa. Sitten nopeasti huomataan, että se on tehtävä, joka jää ensimmäisenä kiireessä pois. Somen ulkoistaminen on hyvä vaihtoehto, mikäli se ei vaikuta aitouteen. Tämä on helppoa esimerkiksi ketjuravintolassa, jossa menu pysyy samana.

”Jos kaksi viikkoa sitten someen ajastettu merikrottiannos ilmestyy ravintolan Instagramiin ja kalaa ei ole sinä päivänä tarjolla, voi kokemus olla huono”, Arpia valottaa.

Ravintola-alalla some toimii, kun se muistuttaa olemassaolosta, houkuttelee käymään, vahvistaa tunnetasolla paikkaansa asiakkaan elämässä ja on informatiivinen. Näiden toteutumista edesauttaa hyvän suunnitelman lisäksi se, jos ravintolalla on somessa omat kasvot, esimerkiksi yrittäjän tai työntekijän, joihin asia­kas voi tutustua ja, joihin ravintola voi henkilöityä. Kun ravintolalla on kasvot, ei pieni mokakaan haittaa. Arpia korostaa, että tutulle, inhimilliselle ravintolalle antaa helpommin anteeksi kuin kasvottomalle ja kylmälle.

Ravintolalle paras mainos on henkilökohtainen suositus. Koska ihmiset jakavat enenevässä määrin kokemuksiaan someen, ravintolan pitää vain huolehtia siitä, että kokemus on odotettua parempi.

”Helppoa kuin mikä, eikö?” Kia Arpia naurahtaa.

Suositteluilla on painoarvoa myös somea perinteisemmissä medioissa, ja myös kritiikki vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen.

”Kysyin oman Instagram-yhteisöni 30 000 seuraajalta, miten ravintola-arviot vaikuttavat. 66 prosenttia sanoi luottavansa netissä ja lehdissä oleviin ravintola-arvioihin. 29 prosenttia puolestaan sanoi peruvansa ravintolavarauksen, jos lukee huonon arvion.”

TikTokkin on tulevaisuutta

Mikä kanava on tulevaisuuden hitti? Ravintola-alan ammattilaisten henkilöbrändien kannalta tärkeäksi Arpia arvioi

TikTokin. TikTok nostaa suosiotaan kovaa vauhtia, ja sinne on löytänyt tiensä myös ravintoloita ja kokkeja.

”TikTokin avulla moni kokki on noussut julkisuuteen ja kehittänyt siellä omaa henkilöbrändiään, myös Suomessa. TikTokin algoritmin ansiosta voi käydä niin, että päivällä perustat tilin, illalla postaat videon ja aamulla, kun heräät, tililläsi on 5 000 uutta seuraajaa”, Arpia kertoo.

”TikTokin algoritmi testaa uutta videota feedissä sadalle ihmiselle.”

TikTok-alusta perustuu lyhyille videoille. Videon pitää alkaa kiinnostavasti, jotta joku jaksaa katsoa. Arpia painottaa, että ensimmäiset kolme sekuntia ratkaisevat – sen aikana pitää mahdollisimman monen tykätä, kommentoida, jakaa ja sitten katsoa video loppuun.

”TikTokin algoritmi testaa uutta videota feedissä sadalle ihmiselle. Jos videon katsomisaika on lyhyt eikä se saa tykkäyksiä, jakoja tai kommentteja, luokittelee algoritmit sen epäkiinnostavaksi eikä näytä sitä aktiivisesti syötteissä.”

Ravintola backaksen omistaja ja keittiömestari Lauri Kaivoluoto on Arpian mukaan yksi tämän hetken isoimmista somemenestyjistä. Kaivoluodon viraaliksi pamahtanut rommirusinalaskiaispulla mahdollisti palkkapäivän koronan hiljentämän ravintolan kokeille.

”Yhteistyö Malmin Cittarin kauppiaan Teemu Tikkasen kanssa sekä somekansan pullahimo herättivät muiden kauppiai­den mielenkiinnon, ja pullat levisivät nopeasti ympäri Suomea. Alkukeväästä pullia oli noussut keittiöstä 12 300 kappaletta ja näyttökertoja #rommirusinagate:lle oli kertynyt TikTokissa lähes kolme miljoonaa ja Instagramissa kaksi miljoonaa.”

TikTokissa menestyy myös moni ravintola. Arpia nostaa esimerkiksi Luckiefun’s-sushiketjun perustajan tilin @luckiebao, jossa kokkaillaan ravintolan annoksia.

”@khaled.azizi on puolestaan turkulainen ravintoloitsija, jonka Malmin kebab -nimiseen ravintolaan saavutaan ympäri Suomea ’joutumaan shokkiin’, joka on Khaledin lanseeraama nimikkoannos.”

TikTokin ja Instagramin avulla voidaan luoda vahva identiteetti, houkutella ja sitouttaa asiakkaita. Visuaaliset somealustat mahdollistavat paljon. Ravintolalle kaikista tehokkain somepostaus on kuitenkin jonkun muun jakama. Puhutaan ansaitusta näkyvyydestä.

”Jotta me ymmärretään, millainen ruokasisältö toimii somessa, pitää ymmärtää, miksi me jaetaan ruokakuvia someen. Ruoka on monille yhä tärkeämpi osa elämää, ja siitä halutaan viestiä myös muille.”

Arpian mukaan ruoka on yksi voimakkaimmista oman identiteetin rakennuspalikoista. Ruuan merkitys on kasvanut merkittävästi viime vuosina ja nyt kaiken ikäiset haluavat jakaa asioita elämästään.

”Somessa mietitään entistä enemmän sitä, mitä julkaisut kertovat postaajasta ihmisinä. Jakamisen tarve on olemassa, joten sitä ruokkimalla ravintoloitsija saa takuuvarmasti näkyvyyttä.”


Kia Arpia
”Somessa mietitään entistä enemmän sitä, mitä julkaisut kertovat postaajasta ihmisinä”,
Kia Arpia kertoo. KUVA Eemeli Sarka

Tiesitkö tätä

Kuka?

Kia Arpia

Mitä?

Yrittäjä, ruoka-alan vaikuttaja ja kirjoittaja. Ravintoloihin erikoistunut viestintäammattilainen ja Bella Table -ruokayhteisön perustaja.

Missä?

Oma studiokeittiö Helsingin Vallilassa.

Inspiroidun

Ruoka on minulle jatkuva luovuuden ja inspiraation lähde. Inspiroidun valtavasti muista ihmisistä, jotka tekevät suurella sydämellään omaa juttuaan.


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento