Evento
SUOSITTELEMME: "Liian erikoinen" ravintola Nokka alkaa vihdoin saada tunnustusta – Ari Ruoho pitää kiinni ideologiastaan
SUOSITTELEMME: Suomalaismuusikot ällistyivät Neuvosto-Virossa – erikoisen keikan näyttämö Linnahall rapistuu nykyään
SUOSITTELEMME: Ehdota PRO-palkinnon saajaa! Parhaat keittiö- ja ravintola-ammattilaiset palkitaan PRO-gaalassa Kaapelitehtaalla 18.1.2023
Kolumni

Mirva Merimaa: Tapahtuma-ala kärsi mutta elpyy

Teksti on julkaistu Puheenvuoro-palstalla Eventossa 3/22.

Valtakunnallisesti tapahtumateollisuudessa on noin 3 200 yritystä ja toimiala työllistää lähes 200 000 ihmistä. Toimialan kokonaisarvo on 2,35 miljardia euroa vastaten noin 1,2 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Viimeiset seitsemän vuotta ennen koronapandemiaa tapahtuma-ala kasvoi vahvasti ja kannattavasti kaksinkertaistaen toimialan liikevaihdon.

Tapahtuma-ala elpyy ja ansaitsisi pitkällisen rajoittamisen takia siihen kannustimia. Yksi sellainen voisi olla yrityksen edustuskulujen täysimääräinen vähennysoikeus verotuksessa. Lisäksi kulttuurin rahoitusta pitäisi leikkauksien sijaan lisätä.

Tapahtumateollisuus räätälöi elämyksiä, kokouksia ja ammattilaistapahtumia, joihin matkustetaan joka puolelta maailmaa. Tätä liiketoimintaa pitäisi ajatella vientinä. Yritystukien kansainvälistymiskriteerit tulisi täyttyä, jos tapahtuma tavoittelee kymmentä prosenttia asiakasvirrastaan Suomen rajojen ulkopuolelta tulevaksi. Yritystuet kuitenkin usein kohdistetaan vientiyrityksiin, jotka valmistavat jotain konkreettista ja vievät sen kontilla maan rajojen ulkopuolelle.

Tapahtuma-alan ongelma on lainsäädäntö. Laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta on yli sata vuotta vanha. Laki tunnistaa erikseen sellaisia toimialoja, joita säännellään lisäksi myös jollain muulla lainsäädännöllä. Tapahtuma-alaa se ei kuitenkaan tunnista, vaikka kokoontumislaki sääntelee tapahtumaelinkeinon harjoittamista hyvin voimakkaasti. Toimialaluokitus kaipaisikin uudistusta, sillä nyt tapahtumateollisuus jakautuu kaikkiin päätoimialoihin.

Tartuntatautilaki perusmuodossaan mahdollistaa yleisötilaisuuksien kieltämisen ilman, että se tunnistaa millään tavalla, että siihen liittyy elinkeinotoimintaa. Tartuntatautilakiin säädettiin koronan aikana erillisiä pykäliä ja korvausvelvollisuuksia koskien esimerkiksi ravintolatoimintaa. Yleisötilaisuuspykälän osalta tästä korvausvelvollisuudesta ei ole vieläkään säädetty pysyvästi.

Luovat alat, kuten matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala, ansaitsisivat oman ministerin ja alan tuntevan virkamiehistön Työ- ja elinkeinoministeriön alle. Me tarvitsemme lainsäädännössä sekä poliittisessa päätöksenteossa arvostusta myös aineettomille elinkeinoille.

Kaksi vuotta sitten perustettu Tapahtumateollisuus ry on aloittanut tutkimuksen tekemisen ja aluetaloudellisen vaikuttavuuden mittaamisen. Kriisin keskellä on ollut tärkeää saada kuulua järjestöön, joka kokoaa yhteen pirstoutunutta alaa. Työ tapahtuma-alan eteen jatkuu, vaikka pahin koronakriisi onkin takana ja edessä on kaikkien aikojen tapahtumakesä.

Mirva Merimaa on Tiketti Oy:n yrittäjä ja toimitusjohtaja, Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen jäsen, Suomen Musiikki & Media Oy:n hallituksen jäsen, sekä Suomen Yrittäjien luovan alan verkoston johtoryhmän puheenjohtaja.

LUE MYÖS: Juhani Merimaa ja Mirva Merimaa: Rokkimoguli ja lippukauppias

LUE MYÖS: Tapahtuma­teollisuuden Maria Sahlstedt: Tulevaisuus on laumojen

Mirva Merimaa
Mirva Merimaa. KUVA Antti Kuivalainen


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja 100% hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi