Evento
SUOSITTELEMME: 75 vuotta täyttävä Juhani Merimaa Avecin haastattelussa: Helsingin keskustan elinvoima huolettaa
SUOSITTELEMME: 32-vuotias suomalainen kokki kertoo, miltä työ maailman parhaassa ravintolassa tuntuu – tältä näyttää Noman kulisseissa
SUOSITTELEMME: Avec on ruuan, juoman ja tapahtumien ammattilaisten oma media – näin se sinua palvelee
Tapahtumateollisuus

Tapahtumateollisuus ry: Tärkeä TOL uudistuu, ja tämä siitä pitää tietää

Mikä on TOL ja miksi se on seksikäs?

TOL on toimialojen luokittelujärjestelmä ja työkalu. Sen merkitys siihen, miten sanoitamme, ymmärrämme ja tapahtuma-alana sovimme elinkeinoelämään, tai laajemmin yhteiskuntaan, on valtava. On oleellista hahmottaa, että TOL-luokitus toimii usein pohjana muissa tilastoaineistoissa, joita kerätään Suomen elinkeinorakenteesta. Se ei siis suinkaan ole vain koodikirjasto, jossa yhteiskunnan mitä kummemmille toimialalajikkeille on annettu numeerinen arvo. TOLin kauneus ja vaikutusvalta piilee juuri siinä, minkä kaiken pohjana se toimii. TOL vaikuttaa usein taustalla myös niissä aineistoissa, joita jaetaan poliittisen päätöksenteon tueksi. TOLilla on näin valtava asema siinä, miten yhteiskunta nähdään, minkälaista tietoa kerätään ja, ennen kaikkea, miten toimialat hahmotetaan. Tämänhetkinen surullinen tosiasia on, että tapahtuma-ala ei istuudu TOL-luokitukseen, vaan ajelehdimme sen koodien ulkopuolelle.

TOL operoi viisitasoisesti. Ensin siinä on kirjaintaso S, tämän jälkeen on kaksinumerotaso 01, kolminumerotaso 012 ja niin edelleen. TOL on vahvasti sidoksissa Eurooppa-tasoisen NACE-luokituksen kanssa, sillä TOL seuraa NACE-luokitusta täydellisesti tasoilla 1–4. TOL:ssa esiintyvä vitosnumerotaso taas on kansallinen, Suomen käyttämä tarkennustaso. Myös NACE uudistuu vuoteen 2023 loppuun mennessä. NACEn oleellisia muutoksia on etenkin entisen J-luokan jakautuminen kahtia J- ja K-luokaksi. Tämän vuoksi kaikki J-luokkaa seuraavat luokat siirtyvät kirjaimissaan yhdellä askeleella eteenpäin. Esimerkiksi ennen eniten tapahtuma-alaa havainnollistanut R-luokka muuttuu S-luokaksi. Nämä muutokset ilmenevät luonnollisesti myös uudistuvassa TOLissa.

Vaikuttamalla TOL-järjestelmään vaikutetaan päätöksentekoon

Tapahtumateollisuus ry on antanut lausunnon, miten TOLia tulisi uudistaa, jotta nykyisin pimennossa oleva tapahtuma-ala tulisi siitä paremmin näkyviin. Ehdotetut uudistukset ovat paikantuneet juuri TOLin vitosnumerotasolle, sillä näitä Tilastokeskuksen on mahdollista muuttaa itsenäisesti ilman NACEn tuomaa täydellistä polkuriippuvaisuutta, joka määrää tasoja 1–4. Ehdotetut uudistukset ovat sisältöinään olleet uusien alaluokkien luontia sekä ryhmien tarkempia määrittelyjä koskevia. Kuitenkin, koska polkuriippuvaisuus on olemassa, on oleellista, että tapahtuma-ala saadaan kuuluviin myös NACEssa. Tämän tavoitteen yhtenä haasteena on etenkin Suomen primäärinen mutta varsin yksinäinen asema tapahtuma-alan liittoutumisessa verrattuna muihin Euroopan maihin. Tämä aiheuttaa sen, ettemme pysty puhumaan vastaavalla volyymilla kuin muut aikaisemmin ja laajemmin liittoutuneet toimialat tai syvästi yhteiskunnan rakenteissa ja historiassa tunnistetut sektorit, kuten kulttuuriala. Kulttuuriala onkin saanut äänensä kuuluviin paremmin, ja TOLiin ja NACEen on ainakin niiden esitetyissä luonnoksissa hahmoteltu kulttuurialalle merkittäviä uudistuksia.

TOL operoi enemmänkin korkeiden huoneiden varjoisissa nurkissa, josta se määrätietoisesti mutta hienotunteisesti kuiskaillen ohjailee mielipiteitä ja päätöksiä.

Tilastokeskuksella on tällä hetkellä esillä luonnos uudesta TOL-2025 toimialaluokituksesta. Luonnoksessa ei tällä hetkellä ole merkittäviä muutoksia tapahtuma-alan kannalta. Luonnostellut tapahtuma-alaa koskettavat muutokset ovat pitkälti luokkien yhdistelyä, niiden uudelleen järjestelyä tai koodeihin liittyviä tarkennuksia ja uudelleen nimeämisiä. Eniten tapahtuma-alaa koskettavia muutoksia on sektorissa S (entinen R), johon on syntymässä muutamia uusia luokkia, muun muassa taiteellisen luomisen määrittelyyn. Näissä uusissa luokissa kuitenkin korostuu hyvin vahvasti painotus ja halu määritellä kulttuuriala tarkemmin.

Toimialaluokituksen auktoriteetti yhteiskunnassamme on kiistaton, vaikkei se parrasvaloissa näykään. TOL operoi enemmänkin korkeiden huoneiden varjoisissa nurkissa, josta se määrätietoisesti mutta hienotunteisesti kuiskaillen ohjailee mielipiteitä ja päätöksiä. Kenties TOLin seksikkyys piilee juuri tässä mystisessä vaikutusvallassa, joka sen numerotasoissa lymyää. Tapahtuma-alalle ja sen toimijoille olisikin ensiarvoisen tärkeää päästä tavalla tai toisella TOLin mielenkiinnon ja huomion piiriin. Tämä tulee vaatimaan itsepintaista ja aloitteellista otetta sekä eritasoista kosiskelua myös muualla Euroopassa sijaitseviin toimijoihin.

Tapahtumateollisuuden kasvusta työtä ja hyvinvointia koko Suomeen

Tapahtumateollisuus ry haluaa alan kasvutavoitteet määrittelevän kasvusopimuksen seuraavaan hallitusohjelmaan.

Tapahtumateollisuus ry on julkaissut hallitusohjelmatavoitteensa vaalikaudelle 2023–2027. Tärkeimpänä tavoitteena on toimialan kasvusopimus, joka on uudenlainen malli julkisen sektorin ja elinkeinoelämän vuoropuhelun vahvistamiseksi. Kasvusopimus olisi konkreettinen toimintasuunnitelma, jossa toimiala ja julkinen sektori määrittelevät yhdessä tulevaisuuden kasvu- ja kehitystavoitteet ja tulevaisuuden liiketoimintamahdollisuudet.

”Tapahtumateollisuuden toimialalle tarvitaan kasvusopimus, jotta meillä olisi elinvoimainen ja hyvinvoiva Suomi. Tapahtumat ovat keskeinen elinvoiman ja hyvinvoinnin moottori. Koko Suomen talouskasvulle on tärkeää, että tapahtumat ja niitä tuottava toimiala voivat hyvin”, kertoo Tapahtumateollisuus ry:n hallituksen varapuheenjohtaja Kalle Marttinen.

Koko Suomen talouskasvulle on tärkeää, että tapahtumat ja niitä tuottava toimiala voivat hyvin.

Kasvusopimuksen keskeisiksi teemoiksi järjestö esittää toimialavastuun ja -tiedon keskittämistä työ- ja elinkeinoministeriöön, työllisyyden ja osaamisen ratkaisujen kehittämistä yhdessä rinnakkaistoimialojen kanssa sekä globaalin edelläkävijyyden ja kansainvälisen kasvun tavoittelua. Lisäksi järjestö esittää uudistuksia tartuntatautilakiin ja kokoontumislakiin. Tapahtumajärjestämiseen liittyvää keskeistä lainsäädäntöä tulee uudistaa siten, että se tunnistaa ja turvaa ammattimaistuneen ja voimakkaasti kasvaneen tapahtumateollisuuden elinkeinovapauden kaikenlaisissa olosuhteissa. Tapahtumateollisuus esittää myös yritysten edustuskulujen ja sponsoroinnin verovähennysoikeuden täysimittaista palauttamista sekä tapahtumapalveluiden lisäämistä kotitalousvähennyksen piiriin. Näillä muutoksilla olisi kysyntää lisäävä vaikutus niin tapahtuma-alalla, kuin palvelusektorilla laajemminkin.

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt selvityksen toimialan liiketoimintamallien ja arvoketjujen sekä tapahtumien vaikuttavuuden tunnistamiseksi. Loppuvuoden aikana valmistuva selvitys muodostaa pohjan myös kasvusopimuksen tarkemmalle määrittelylle.

”Koko alan toimintamahdollisuuksien kehittäminen on oleellista, koska tapahtumat valmistuvat aina yritysten muodostaman ekosysteemin toiminnan tuloksena. Ymmärrys tapahtumien vaikuttavuudesta on lisääntynyt vauhdilla, ja vuoropuhelu hallinnon kanssa näiden vaikutusten systemaattiseksi vahvistamiseksi on tällä hetkellä aktiivista”, kiittelee Marttinen.


Liity jäseneksi!

Jäsenenämme olet mukana vahvistamassa tapahtumaelinkeinon yhteistä ääntä ja pääset osaksi alan vaikuttavaa verkostoa.

Yhteystiedot

www.tapahtumateollisuus.fi


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja 100% hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi