Aseman ja vallan väärinkäyttö, seksuaalinen häirintä, syrjintäväitteet, kyseenalaiset johtamismenetelmät ja arvojen vastaiset möläytykset synnyttäneet paljon julkista keskustelua. Se, miten toimittiin viisi vuotta sitten, ei välttämättä enää riitä. Toimintatapojen kestävyyttä mitataan julkisessa keskustelussa ja sosiaalisessa mediassa.
”Käsitys siitä, mikä on sallittua ja mikä ei, on kokenut radikaalin muutoksen ja erityisesti kansainvälisesti toimivat yritykset ovat joutuneet muuttamaan pölyttyneitä käytäntöjään”, sanoo yrityksiä kohti hyviä liiketoimintaetiikan käytäntöjä valmentava Code of Conduct Companyn Niina Ratsula.
Tavat, jotka joitakin vuosia sitten olivat vielä ainakin hiljaisesti hyväksyttäviä, ovat tänä päivänä median, sidosryhmien ja osakkeenomistajien suurennuslasin alla. Ratsulan mukaan eettistä toimintaa vaativat henkilöstön lisäksi myös muut sidosryhmät, kuten työnhakijat, asiakkaat, yhteistyökumppanit, sijoittajat ja koko yhteiskunta.
Johdon sitoutuminen tärkeää
Yritysten on kerrottava entistä avoimemmin ja läpinäkyvämmin toimintatavoistaan. Päälle liimattu julkikuoren kiillotus havaitaan helposti.
”Käytännössä tämä vaatii organisaatioilta paljon työtä, ylimmän johdon sitoutumista, resursseja ja tahtotilaa kieltäytyä, kun liikutaan harmaalla alueella.”
Pienemmissä yrityksissä tämä näkyy arvojen mukaisen viestinnän korostumisena – yksikin julkinen möläytys saattaa asettaa yrityksen imagon vaakalaudalle. Pienetkin lipsahdukset tuomitaan sosiaalisessa mediassa tunneissa.
Yritysjohdon täytyy reagoida ei-toivottuihin tilanteisiin entistä nopeammin ja yritysten odotetaan toimivan arvojensa ja eettisten periaatteidensa mukaisesti.
Yksikin julkinen möläytys saattaa asettaa yrityksen imagon vaakalaudalle.
”Kokemukseni mukaan jokaisella kansainvälisesti toimivalla yrityksellä on tänä päivänä laadittuna toiminnan eettiset periaatteet. Tämän lisäksi moni yritys investoi myös eettisyyttä tukevan toimintakulttuurin jatkuvaan kehittämiseen, esimerkiksi henkilöstön koulutuksen ja sisäisen viestinnän muodossa”, Ratsula sanoo.
Tekoja perusarjessa
Ratsulan mielestä Suomessa on valloillaan käsitys, ettei meillä juurikaan ole eettisiä ongelmia.
”Kansainvälisen yrityksen viestinnässä epäeettinen toiminta saatetaan helposti liittää esimerkiksi tilanteisiin, jotka koskevat räikeää lahjontaa maassa, jossa on korkea korruptioriski. Saatetaan luoda työntekijöille mielikuva, että ongelmat eivät koske meitä täällä Suomessa.”
Epäeettistä toimintaa on Ratsulan mukaan vaikea tunnistaa ja epäkohtia on hankala tuoda esiin. Suomessa suurimmat haasteet liittyvät esimiestyöhön ja työkulttuuriin. Ei osata tunnistaa tilanteita, jotka eivät ole lainvastaisia, mutta kaipaisivat eettisen kompassin esiin kaivamista. Meillä olisi paljon tekemistä sellaisen työkulttuurin edistämisessä, missä epäkohtia kannustettaisiin tuomaan esiin.
”Meillä suomalaisilla on tapana vältellä konflikteja. Olemme arkoja puuttumaan epäasialliseen käytökseen. Johtamiskulttuurissamme on kuitenkin paljon epäkohtia, jotka tulisi nostaa pöydälle: suosimista, eturistiriitoja, kyseenalaisia johtamismenetelmiä, asioiden peittelyä tai silmien sulkemista. Meillä on paljon rakenteellista korruptiota, joka näyttäytyy hyvä veli -verkostojen muodossa. Aina ei osata tunnistaa rajaa, jossa terve verkosto muuttuu epäterveeksi, pienen piirin etuja ruokkivaksi toiminnaksi.”
Eettisen ohjeistuksen laatiminen on turhaa, jos esimies toimii niiden vastaisesti.
Vastuullisuus ja eettisyys eivät ole synonyymeja, mutta linkittyvät vahvasti toisiinsa. Yritysten yhteiskuntavastuu (corporate social responsibility) koskee Ratsulan mukaan yritysten velvoitetta toimia vastuullisesti omassa yhteiskunnassaan ja muualla maailmassa. Eettisyys liittyy puolestaan erityisesti yksilön kykyyn tehdä ero oikean ja väärän, hyvän ja pahan välillä. Yritysetiikka (business ethics) muodostuu yritystä edustavien yksilöiden tekemistä valinnoista jokapäiväisessä päätöksenteossa ja toiminnassa.
Tärkein rooli liiketoimintaetiikassa on viime kädessä esimiehillä ja johdolla.
”Eettisen ohjeistuksen laatiminen on turhaa, jos esimies toimii niiden vastaisesti. Esimerkki on paljon voimakkaampi signaali työtekijälle kuin mikään ohjeistus. Päälle liimattu toimintatapa paljastuu ennemmin tai myöhemmin”, Ratsula sanoo.
Julkaistu Eventossa 7.11.2018.
