Matkailu

Kuvat: Tältä näyttää pahamaineisessa Koplissa nyt – Tallinna houkuttelee lähimatkailijoita ruualla

Tallinna kiehtoo matkakohteena juuri nyt ennen kaikkea ruuan takia. Viro sai vastikään ensimmäiset Michelin-ravintolansa, kun toukokuussa ilmestynyt Michelin-opas noteerasi yhteensä seitsemän ravintolaa joko tähdellä tai Bib Gourmand -merkinnällä. Yhtä Bib Gourmand -ravintolaa lukuun ottamatta ne kaikki sijaitsevat Tallinnassa.

Ruokamatkailun vetovoima on pantu merkille Tallinnan matkailutoimistossa.

”Nostamme Tallinnan ravintolakulttuuria esille kaikessa mitä teemme”, Visit Tallinnan projektipäällikkö Silja Hurskainen vakuuttaa.

”Michelin-oppaan tulo lisää varmasti mielenkiintoa virolaista ruoka- ja ravintolakulttuuria kohtaan. Opas on hieno kunnianosoitus pitkäjänteiselle työlle, mitä täkäläisen ravintola-alan ammattilaiset ovat vuosikausia tehneet. Samalla pääsy Michelin-oppaaseen velvoittaa ravintolakenttää kehittymään entisestään”, Hurskainen jatkaa.

Virolaisille tyypillinen ripeys on tyypillistä myös tallinnalaiselle ravintolakulttuurille. Uusia ravintoloita ja innovaatioita syntyy kaiken aikaa, mikä osaltaan pitää matkailijoiden mielenkiintoa yllä.

LUE MYÖS: Viro sai ensimmäiset Michelin-ravintolansa! Tällainen on 180° by Matthias Diether, joka palkittiin nyt tähdellä

LUE MYÖS: Kolme Tallinnan kiinnostavinta ravintolaa juuri nyt: Lee, Tsunft ja Rudolf

Suomalaiset, tulkaa takaisin

Suomalaisten matkailijoiden ja Tallinnassa yöpymisten määrä lähti huippuvuoden 2016 jälkeen tasaiseen laskuun, joskin vielä vuonna 2018 Helsinki–Tallinna-reitillä kulki 8,8 miljoonaa matkustajaa, ja yöpymisen sisältäneitä matkoja tehtiin noin miljoona.

Vuonna 2019 lasku taittui, mutta sitten tuli koronapandemia, joka käytännössä lopetti muun paitsi rahtiliikenteen Viroon. Matkustajamäärien ei odoteta palaavan pandemiaa edeltävälle tasolle vielä ainakaan pariin vuoteen, mutta positiivisia merkkejä on jo ilmassa.

Tallinnan matkailutarjoajat pyrkivät korjaamaan pandemian synnyttämää matkailijakatoa systemaattisella yhteistyöllä laivayhtiöiden kanssa. Päämääränä on tehdä Tallinnasta taas trendikäs ja entistä houkuttelevampi matkakohde suomalaisille.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Visit Tallinnan projektipäällikkö Silja Hurskainen. KUVA Stina Kase
Tallinnan ravintolat osaavat tuoda tyylikkäästi esiin perinteisiä virolaisia raaka-aineita, joita käytetäänkin ihastuttavan paljon. Marjat, yrtit, riista, kala ja vihanneksetkin voivat saada tallinnalaisessa ravintolassa modernin käsittelyn. KUVA Stina Kase

Onko Kopli uusi Telliskivi?

Tänä päivänä Tallinna uudistuu voimakkaasti, mutta uudisrakentaminen tehdään vanhaa kunnioittaen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kalamajan alue.

Kalamajan historia ulottuu keskiajalle, jolloin siellä asui kalastajia, satamalaivureita ja luotseja. Se on siis yksi Tallinnan vanhimpia asuinalueita. Sittemmin Kalamajasta kasvoi kehittyvä teollisuusalue, mutta toisen maailmansodan jälkeen se pääsi neuvostoikeen alla rapistumaan pahoin.

Kalamajan potentiaali löydettiin uudestaan 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen lopulla, ja viimeisen 12 vuoden aikana kaupunginosa on noussut uuteen kukoistukseen. Kalamajan innoittamana myös Noblessnerin satama-alueesta on kehittymässä arkkitehtoonisesti mielenkiintoinen kulttuuri- ja asuinalue.

Tällä hetkellä mielenkiinto kohdistuu kuitenkin pahamaineiseen Koplin alueeseen. 1970-luvulla Tallinnan pohjoisosiin levittäytyvän Koplin annettiin ränsistyä. Neuvostovuosina alueesta muodostui rikollisuuden, prostituution ja huumekaupan tyyssija. Rappion jäljet ovat yhä näkyvissä lyhyen raitiovaunumatkan päässä keskustasta.

Viron itsenäisyyden aikaan Kopli on suurimmaksi osaksi rauhoittunut, mutta edelleenkin siellä kehotetaan välttämään liikkumista pimeällä.

Onko kehotus tarpeen, mene ja tiedä. Nyt Koplista on kasvamassa yksi Tallinnan mielenkiintoisimmista kaupunginosista. Esimerkiksi Põhjala-tehdas Koplin niemimaan kärjessä (Marati 5) on kovaa vauhtia kehittymässä Telliskiven kaltaiseksi luovaksi keskukseksi.

Teksti jatkuu kuvien jälkeen.

Põhjala-tehdasta elävöitetään rakennuskannan ehdoilla. KUVA Andres Teiss
Hallittu kaaos leimaa Põhjalan tiluksia. Alueelle olisi tunkua, mutta sinne pääsevät yritykset ja käsityöläiset valikoidaan tarkoin. KUVA Andres Teiss

Tehtaan uusi elämä

Põhjalan vanhan kumitehtaan kiinteistö kätkee sisäänsä taiteilijoiden ja käsityöläisten studioita, gallerian, leipomon, paahtimon, ravintoloita ja vihreitä puutarhoja. Syyskuussa täällä järjestetään Tallinna Black Food Festival.

Tehtaan alue on rujon kaunis ja sen uudistamista tehdään pikkuhiljaa vanhan rakennuskannan ehdoilla. Miljöö tuo mieleen 1960-luvun hippiliikkeen ihanteet tai Telliskiven alkuajat reilun vuosikymmenen takaa. Nimestään huolimatta tehtaalla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä Viron tunnetuimman pienpanimon kanssa.

Alueen vetonaula on puutarhabaari Botik, jossa kelpaa viettää kesäpäiviä ja -iltoja ainutlaatuisessa lähes viidakkomaisessa ympäristössä massiivisten puiden ja villien kasvien keskellä. Ravintolan puutarhassa on ulkokeittiö, jossa annokset valmistuvat odottaessa.

Viheralueiden runsaus luo häikäisevää kontrastia vanhoihin tehdasrakennuksiin. Koplin uudesta tulemisesta kertoo myös, että Põhjala-tehtaan naapuriin rakennetaan uusia asuinkeskittymiä. KUVA Andres Teiss
Riippumattoja, sammalkattoja, heinäpaaleja ja yrttiviljelmiä. Ekologisuus on osa kehittyvää kaupunkikuvaa. KUVA Andres Teiss
Liisi Püss on yksi tehdasalueen ensimmäisistä yrittäjistä. Hän suunnittelee ja valmistaa reppuja Märss-brändilleen sekä myy vintage-vaatteita. KUVA Andres Teiss
Kokomo-paahtimon Roland Põllu tekee paljon yhteistyötä Pühaste-panimon kanssa. Kokomon kahvi maistuu monissa Pühasten imperial stouteissa. KUVA Andres Teiss
Botikin terassi oli vielä toukokuun lopulla valoisa, mutta kun lehdet tulevat puihin, puutarhabaarin tunnelma muuttuu täysin. Puutarhan eri osiin kuljetaan lankkupolkuja tai kivetyksiä pitkin. KUVA Andres Teiss

Lähimatkailussa vastuullisuus korostuu

Matkailun megatrendeihin kuuluu lähimatkailun kasvu. Samalla kun trenditietoinen matkailija pyrkii omilla valinnoillaan tukemaan paikallisia elinkeinoja ja yrittäjiä, hän haluaa myös vähentää matkailun aiheuttamaa ympäristörasitusta.

Tallinna on houkutteleva lähimatkakohde suomalaisille. Laivamatka lahden yli taittuu alle kolmessa tunnissa. Viroon liikennöivät varustamot panostavat päästöjen vähentämiseen muun muassa logistiikkaa sujuvoittamalla, jotta laivat pääsisivät matkaan noin 15 minuuttia ennen aikataulun mukaista lähtöaikaa.

”Vartin lisäys matka-aikaan pienentää polttoaineen kulutusta kymmenellä prosentilla”, Eckerö Linen M/S Finlandian kapteeni Robert Strömberg sanoo.

Litroiksi muutettuna kymmenen prosentin säästö Helsingin ja Tallinnan välisellä matkalla tarkoittaa karkeasti tuhatta litraa dieseliä. Kun väli taitetaan jokaisella laivalla neljästä kuuteen kertaan päivässä, puhutaan vuositasolla jopa kahden miljoonan litran säästöstä alusta kohden.

Merenkulkualan keskeisimpänä tavoitteena on merenkulun päästöjen vähentäminen ja koko alan kehittäminen entistä ympäristöystävällisempään suuntaan. Kaikki kolme Tallinnaan liikennöivää varustamoa ovat ottaneet vastuullisen merenkulun osaksi strategiaansa.

Teknisiä innovaatioita ovat muiden muassa nesteytetyn maakaasun (LNG) käyttö, koneiden tuottaman hukkalämmön kierrätys hyötykäyttöön sekä polttoaineen kulutusta vähentävä potkuriteknologia.

Matkustajille näkyviä käytännön tekoja ovat MSC-sertifioidut kalat ja äyriäiset sekä aktiivinen pyrkimys ruokahävikin minimoimiseen. On siis oivallettu, että ruoka jos mikä on ympäristökysymys. Lisäksi varustamot tukevat Itämeren suojelutyötä merkittävillä summilla vuosittain.

Tallinnassa puolestaan kestävä kehitys näkyy kauppojen hyllyillä, ravintoloissa, kahviloissa ja monissa arjen toiminnoissa. Virolainen ajatusmaailma on suoraviivaista ja käytännöllistä; vähemmän on enemmän.

Vehreät keitaat

Kesällä ruokamatkan Tallinnassa voi yhdistää myös luontoon ja ulkoiluun. Eväskori täyttyy vaikkapa Asematorilla (Balti Jaam Turg), mistä sopii suunnata raitiovaunulla suoraan Kadriorgin puistoon.

Vähemmän tunnettu mutta sitäkin vaikuttavampi puisto löytyy Piritasta Teletornin kupeesta. Tallinnan kasvitieteellinen puutarha käsittää kaiken kaikkiaan 8500 kasvilajia, joista 6500 on avoimessa puistossa. Myös sinne voi mennä päiväretkelle eväskorin ja viinipullon kanssa.

Sisällä kasvihuoneissa 2000 kasvin ympäröimä polku on elämysmatka tropiikkiin ja aavikoille. Elämystä vahvistaa huoneissa elävät trooppiset linnut ja ainakin yksi punakorvakilpikonna.

Laajassa puistossa vierähtää vaikka koko päivä. Portilta kannattaa pyytää mukaan suomenkielinen audio-opas. Siitä selviää mielenkiintoisia yksityiskohtia eri kasvilajeista, kuten että Virossa kasvaa kaikkiaan 166 eri voikukkalajia.

LUE MYÖS: Tuula Gustafsson halusi tehdä jotain suurta elämässään, ja muutti raunioituneen kylän suosituksi matkailukohteeksi – tältä Mathildedal näyttää nyt

LUE MYÖS: Näin Tallink Siljalla valitaan laivan viinit – tuottajalle yhteistyö ison varustamon kanssa on lottovoitto

LUE MYÖS: Avec neitsytristeilyllä: työ Viking Glorylla eroaa maakravun hommista – keittiöpäällikkö painaa 10 päivän putkia

Tallinnan kasvitieteellinen puutarha laajoine puistoalueineen sijaitsee televisiotornin naapurissa. KUVA Peter Tammenheimo
Kasvihuoneen yli 2000 kasvilajia johdattavat tropiikista aavikolle. KUVA Peter Tammenheimo
Kasvihuoneessa asuva punakorvakilpikonna viihtyy yleensä omissa oloissaan, mutta toisinaan näyttäytyy myös vierailijoille. KUVA Peter Tammenheimo


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi