Evento
SUOSITTELEMME: Tyly tuomio sushibuffeteille – japanilaisen keittiön suomalainen mestarikokki paljastaa kolme inhokkipalaansa
SUOSITTELEMME: Taso 5: Oletko tuppisuu? Näin opit keskustelemaan somessa
SUOSITTELEMME: Ehdota PRO-palkinnon saajaa! Parhaat keittiö- ja ravintola-ammattilaiset palkitaan PRO-gaalassa Kaapelitehtaalla 18.1.2023
Messut

Kirjamessuilla kilpailijat muuttuvatkin kumppaneiksi: yhteistyön tavoitteena on, että koko toimiala hyötyy

Kilpailija on kumppani, ei vihollinen.

Näin uskotaan ainakin Helsingin Kirjamessuilla, joita suunnittelee yhteistuumin koko kirjallisuusala kustantajista kirjakauppiaisiin.

”Tapahtuman kehitysryhmässä istuvat rinnakkain kaikki alan kilpailijat, ja heillä on yhteinen tavoite: kirjallisuuden ja lukemisharrastuksen edistäminen”, Kirjamessujen ohjelmajohtaja Ville Blåfield sanoo.

Messukeskuksen liiketoimintapäällikkö Tanja Pasila kertoo messuidean syntyneen nimenomaan kirjallisuusalan yhteisestä toiveesta, ja tapahtumaa on kehitetty alusta saakka yhdessä toimialan kanssa.

Kirjamessujen säännöllisesti kokoontuvaan kehitysryhmään kuuluvat Messukeskuksen oman tiimin ohella tapahtuman toimeksiantajat Suomen Kustannusyhdistys ja Kirjakauppaliitto sekä näiden edustajia kirja-alalta. Tapahtumaa kehitetään vahvasti kehitysryhmän kanssa, ja ryhmä osallistetaan myös messujen ohjelmajohtajan – viimeisimpänä Blåfieldin – valintaan.

”Lisäksi kustantajat tekevät yhteistyötä hyvien ohjelma-aiheiden löytämiseksi ja sisältöjen yhdistämiseksi. Saman vuoden aikana voidaan julkaista useampia teoksia tietystä aihealueesta, mutta ilman keskinäistä koordinointia yksittäinen kaupallinen toimija tuntee vain oman tuotantonsa”, Pasila toteaa.

Tavatessaan messuille osallistuvia tahoja myös ohjelmajohtaja saa kokonaisnäkemyksen vuoden aikana julkaistavista kirjoista ja niiden ylle mahdollisesti rakentuvista kattoteemoista. Lopullinen messuohjelma syntyykin monen tahon yhteisymmärryksessä.

”Messukeskuksen ammattilaisten ja toimialan välillä on ympärivuotinen vuoropuhelu. Kilpailijat kehittelevät messusisältöjä toki muissakin tapahtumissa, mutta kirjamessuilla ohjelman massiivisuus ja uusiin kirjoihin painottuva kärki pakottavat poikkeuksellisen tiiviiseen yhteistyöhön”, Pasila huomauttaa.

Yhteistyön tavoite on lopulta yksinkertainen: kilpailu kuluttajien vapaa-ajasta, jossa kirjallisuuden toivotaan korostuvan. Kun ihminen haluaa lukea, kirjat vaihtavat omistajaa ja liiketoiminta kukoistaa. Harvoin kirjojen kuluttaminen myöskään keskittyy vain yhden kustantajan teoksiin, vaan kasvaneesta lukuinnosta hyötyy taloudellisesti laajempi rintama.

Kehitysryhmässä pohditaan messutapahtuman lisäksi koko toimialan ja kirjallisuuden tavoittavuutta. Painopistealueina on nostettu esiin muun muassa lapsiperheet sekä nuorten aikuisten lukuharrastuksen lisääminen.

”Mitä aikaisemmassa vaiheessa kirja eksyy lapsen käteen, sitä paremmin toimiala kokonaisuudessaan voi”, Pasila tiivistää.

Puhumattakaan kirjallisuudesta keskittymiskyvyn, ymmärryksen ja empatiakyvyn lisääjänä sekä mainiona rentoutumiskeinona.

”Olemme tottuneet nopeisiin medioihin. Kirja on rauhoittava elementti.”

Ääni- ja digikirjojen myötä lukeminen moninaistuu, mutta fyysiselläkin kirjalla on yhä paikkansa. Pasilan mukaan esimerkiksi äänikirjojen markkinavyöry on vain lisännyt kirjallisuuden kokonaiskulutusta.

”Esimerkiksi äänikirja voi madaltaa kirjallisuuden kuluttamista ja innostaa tarttumaan myös perinteiseen kirjaan. Siinäkään mikään ei ole pois toiselta.”

LUE MYÖS: Hitaammin ja mietitymmin! Ville Blåfield taistelee älämölöä vastaan, ja myöntää olevansa somessa ärsyttävä itsekin


  • Tilaa Lehti

    Evento
    Kohtaamisia ja tukea kasvuun tapahtumien tekijöille ja toimistoille.

    Tilaa Evento