Vaihtoehtoiset tulevaisuudet eli skenaariot auttavat valmistautumaan tulevaan jo nyt. Niitä rakentaa yrittäjänä työskentelevä futuristi Perttu Pölönen. Hänelle on annettu monia muitakin titteleitä, kuten keksijä, kirjailija, säveltäjä, puhuja ja visionääri. 27-vuotias Pölönen on muun muassa valittu luovimmaksi suomalaiseksi teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slushissa ja listattu 35 lupaavimman alle 35-vuotiaan innovaattorin joukkoon Euroopassa.
Ravintolabisnekseen Pölönen pääsi kurkistamaan lähemmin ollessaan Classic Pizza- ja Makaronitehdas-ravintoloiden hallituksessa vuosina 2020 ja 2021. Ympäri Suomea puhujana kiertävälle keikkatyöläiselle ravintolat ovat muutenkin tulleet tutuiksi.
Kristallipalloa ei valitettavasti edelleenkään ole keksitty, eikä tulevaisuus ole suoraan ennustettavissa. Tulevaisuudentutkimuksen avulla voidaan kuitenkin muodostaa mielikuvia siitä, millaisia tapahtumia on mahdollisesti tulossa.
Vakiintuuko etätyö?
Majoitus- ja ravintola-alalla on tapahtunut merkittäviä muutoksia erityisesti henkilöstöravintoloiden toimintaympäristössä. Lisääntyneen etätyön vuoksi asiakkaat eivät ole enää päivittäin toimistolla ravintolan fyysisten tilojen läheisyydessä. Pölösen mukaan on vaikea sanoa, millaiseksi etätyön vaikutus tulevaisuudessa vakiintuu vai vakiintuuko se lainkaan. Voi olla mahdollista, että käynnit henkilöstöravintoloissa vähenevät. Toisaalta mahdollisesti lisääntyvän koti- ja valmisruuan kulutuksen vastapainona ravintolaruuasta saatetaan olla valmiita maksamaan enemmän.
”Pitää muistaa, että kaikilla vahvoilla trendeillä on aina vastatrendi, jossa mennään tarkoituksella vastakkaiseen suuntaan.”
Ruokailun lisäksi henkilöstöravintoloiden tilat voisivat tulevaisuudessa vastata hyvinvointi- ja terveystrendien myötä nousseisiin tarpeisiin. Tai ehkä digitalisaation entisestään lisääntyessä henkilöstöravintola voisi olla paikka, jossa saisi ainakin kerran päivässä olla mahdollisimman offline, Pölönen maalailee.
”Näitä visioita voi heitellä, mutta aika näyttää, mitkä asiat jäävät kokeiluiksi ja nice-to-have -jutuiksi ja mistä syntyy sellaista lisäarvoa, josta halutaan maksaa.”
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Mikä ei muutu?
Tulevaisuutta pohtiessa keskitytään Pölösen mukaan usein muutokseen. Hänestä tärkeämpää olisi kuitenkin ensin pureutua siihen, mikä ei muutu.
”Mikä on niin keskeistä ihmisille, että se ei muutu seuraavien vuosikymmenien aikana? Arvonsa säilyttävät ne asiat, jotka eivät mene pois muodista, ja juuri niissä kannattaa olla hyvä.”
Pölösen mielestä vaatii myös ammattitaitoa sanoa, että tämä muutos ei kannata juuri nyt.
”Muutosvastarinta ei siis aina ole huono asia. Pitää olla kriittinen ja katsoa vähän pidemmälle: mitä tämä muutos tuo, ovatko ne ongelmia vai mahdollisuuksia, ja ovatko uudet asiat todella parempia kuin vanhat?”
Oli bisnes mikä hyvänsä, pitäisikin pohtia sitä, mikä on oman liiketoiminnan ydin ja miksi yritys ylipäänsä on olemassa.
LUE MYÖS: Miten selvitä 125 vuotta? Näin Salve sen teki – epätrendikkäät ravintolat ovat nyt trendikkäitä
Palvelua nopeasti, kiitos!
Tietyt liiketoiminnan lainalaisuudet tuskin tulevat muuttumaan. Pölösen mukaan ihmiset eivät todennäköisesti koskaan tule nauttimaan odottamisesta, vaan ovat jatkossakin kärsimättömiä ja haluavat palvelua mieluummin nopeasti kuin hitaasti. Ravintola-alalla se on näkynyt jo pitkään uusina pikaruokakonsepteina ja ylipäätään pikaruuan suosiona.
Muuttumattomuus ei kuitenkaan ole kiveen hakattua, ja omaa ajattelua kannattaa haastaa. Esimerkiksi halpa hinta vaikuttaa asialta, jonka voima ei tule muuttumaan, mutta sen merkitystä tulevaisuudessa voi myös kyseenalaistaa.
”Nyt kun kestävyys on noussut tärkeäksi arvoksi, niin halpa hinta ei ehkä olekaan tärkein asia. Pitää siis testata, ovatko asiat muuttumattomia vai eivät.”
Uskalla luopua
Kun liiketoiminnan pysyvä ydin on selvillä, voidaan pohtia muutosta: mitä toimintoja tulee kehittää, mistä pitää luopua ja mitä uusia asioita pitää ottaa haltuun? Pölösen kokemuksen mukaan hyvät jutut löytyvät usein aktiivisesti kokeilemalla – ja toisaalta herkästi luopumalla. Sen sijaan, että ladataan liikaa odotuksia jonkin yhden trendin tai teknologian varaan, kannattaakin kokeiluja tehdä useiden heikkojen signaalien perusteella. Kymmenestä signaalista voidaan valita testattavaksi vaikka kahdeksan.
”Kokeilujen perusteella pohditaan, onko tässä meille jotain ja voiko tämä toimia, ja näin saadaan lisää dataa siitä, kannattaako jatkaa.”
Tulevaisuuden ratkaisut syntyvät nykyhetken kokeilujen kautta. Pölösen mukaan tulevaisuuteen suhtaudutaan turhan usein passiivisesti ja odotetaan ison muutoksen tulevan ulkopuolelta.
”Ikään kuin tulevaisuus vain tapahtuisi, kun muut jossain tekee, ja me täällä otetaan vastaan ja reagoidaan.”
Teksti jatkuu kuvan jälkeen.
Passiivisen odottelun sijaan kannattaa rohkeasti testata erilaisia toimintatapoja. Siitä on jo hyviä esimerkkejä ravintola-alalla. Ne näkyvät rohkeana hinnoitteluna, grocerant-ilmiönä ja erilaisten palveluiden ja ravintoloiden yhdistelmänä.
Pää edellä puuhun ei kuitenkaan kannata lähteä. Pölönen korostaa, että uutta tehdessä ensimmäinen joutuu usein raivaamaan tietä ja opettamaan asiakkaita. Hän haluaakin antaa synninpäästön sille, että kaikkea ei tarvitse itse keksiä ensimmäisenä.
Ole nopea kakkonen
”Yleensä ei kannata olla ensimmäinen vaan mieluummin nopea kakkonen. Silloin joku muu on jo vähän kokeillut ja tehnyt virheet, joista voidaan oppia ja tehdä vähän paremmin.”
Suomessa ongelmana on kuitenkin usein se, että päädytään olemaan hitaita vitosia. Pölösen mukaan uusien asioiden kelkkaan ei uskalleta lähteä tarpeeksi aikaisin vaan odotetaan muiden tekemiä kokeiluja. Jos Ruotsissa on saatu hyviä tuloksia, voidaan lähteä mukaan.
”Silloin todetaan, että ehkä mekin voidaan tehdä, kun kaikki muutkin tekee.”
Mistä voisi sitten löytää uskallusta tarttua muutokseen hanakammin? Pölönen itse on löytänyt rohkeutta uusien asioiden kokeiluun yhdestä ajatuksesta.
”Mitä ikinä yritänkään, on kaksi vaihtoehtoa: joko onnistun tai opin.”
Tällä asenteella uuden kokeilu ei siis voi päättyä huonosti, koska tarjolla on vain hienoja lopputulemia. Jos asiat eivät mene niin kuin on alunperin ajatellut, tulee oppineeksi mitä voi seuraavalla kerralla tehdä paremmin.
”Tämä ajatus voisi rohkaista muitakin ottamaan sen ensiaskeleen.”
Vinkit innovaatioita ruokkivaan ympäristöön
- Ruoki huumoria ja luo ympäristö, jossa voi rentoutua – Teams tai Zoom on harvemmin sellainen. Ihminen on luovimmillaan, kun hänellä on hauskaa.
- Vaali aloittelijan mieltä: suhtaudu asioihin kuin näkisit ne ensimmäistä kertaa.
- Kokeile ideointiin erilaisia tekniikoita. Järjestä huonojen ideoiden workshop tai testaa assosiaatioleikkejä, joissa keksitään uusia käyttökohteita jollekin esineelle.
- Listaa ideoita eri tavoilla. Kokeile, saadaanko enemmän ideoita käyttämällä yhteistä kirjuria vai listaamalla ideat itsenäisesti.
- Kannusta päästämään irti kontrollista. Turvallisessa ympäristössä ei tarvitse miettiä, onko idea tarpeeksi hyvä tai uskallanko sanoa sen ääneen.
Zetat ja seniorit samaan pöytään
Tulevaisuutta pohtiessa ei voida ohittaa niitä tarpeita, joita nyt työelämään astuvalla Z-sukupolvella on. Vuonna 2022 toteutetun kansainvälisen tutkimuksen mukaan pandemia-aika on vaikuttanut 1990-luvun loppupuolella ja 2000-luvun alussa syntyneiden zetojen jaksamiseen – noin 40 prosenttia heistä tuntee toistuvaa painetta tai jännittyneisyyttä. Lisäksi Z-sukupolvi on varttunut maailmassa, jossa kansainväliset kriisit ovat älypuhelinten takia iholla aivan eri tavalla kuin aiemmilla sukupolvilla. Onkin täysin ymmärrettävää, että he tulevat työelämään uudenlaisten paineiden ja huolien kanssa. Futuristi Perttu Pölösen mukaan olisi tärkeää, että nuorten tulevaisuuskuvaa saataisiin muutettua positiivisemmaksi. Ratkaisuksi hän ehdottaa tiiviimpää yhteistyötä eri sukupolvien välillä.
”Vanhemmilla sukupolvilla on kokemusta, syvyyttä ja tietoa siitä, mitkä asiat maailmassa eivät ole muuttuneet ja mikä lopulta on tärkeää.”
Yhteistyön tulee kuitenkin olla vastavuoroista, koska nykynuorille mahdollisuus vaikuttaa on erittäin tärkeää. Heidän kokemustaan vaikuttamismahdollisuuksista on parannettava. Zetoilla on myös paljon annettavaa: he tuovat työelämään näkemystä sekä aloite- ja riskinottokykyä. Yhdistämällä tietoisesti eri ikäisiä mutta myös eri taustaisia ja näköisiä ihmisiä vähennetään eriytymistä.
”Sukupolvien välinen dialogi on erittäin tärkeää, jotta emme kasva erilleen.”
Mikä tulevaisuudentutkimus?
Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen mukaan tulevaisuudentutkimus tuo esille sen, mikä on mahdollista, mikä todennäköistä ja mikä on toivottavaa tai ei-toivottavaa. Tutkimuksessa korostuu myös se, että tulevaisuus ei ole ennalta määrätty ja siihen voi vaikuttaa teoilla ja valinnoilla. Arvojen ja arvokeskustelun merkitys on tulevaisuuden vaihtoehtojen pohtimisessa välttämätöntä.
