Näkkileipä on arjen sankari – kotimainen Vaasan Koulunäkki auttaa hävikin vähentämisessä ja ravitsemussuosituksiin vastaamisessa

Kotkassa valmistettava Koulunäkki on yhä ajankohtainen, koska se vastaa myös nykykuluttajan tarpeisiin. Tästä kertoo esimerkiksi kesällä 2022 Suomessa tehty Food Digest -tutkimus, johon haastateltiin kouluikäisiä lapsia ja heidän vanhempiaan.

Huoltajien mielestä koulussa ja varhaiskasvatuksessa tarjotussa ruuassa tärkeimmät ominaisuudet olivat muun muassa ravitsevuus, hyvä maku ja korkea laatu. Joka toinen arvosti suomalaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa. Yläkoulujen oppilaille maku oli ykköskriteeri, mutta myös esimerkiksi täyttävyyttä pidettiin tärkeänä.

Kotimainen ja makutesteissä loistava Koulunäkki vastaa näihin kaikkiin toiveisiin, ja onkin ahkerassa käytössä niin koulujen kuin varhaiskasvatuksen ruokaloissa. Espoossa yksityisessä Pilke-päiväkodissa työskentelevä laitoshuoltaja ja keittäjä Joni Wallin muistaa Koulunäkin jo omilta lapsuusajoiltaan.

“Itsekin olen pienenä poikana syönyt kyseistä tuotetta. Se on mainio ja hyvänmakuinen.”

Wallin pitää tärkeänä, että lapsilla on vapaat kädet ottaa juuri niin paljon näkkileipää kuin heille maistuu. Kustannusten nousun keskellä hän kiittelee sitä, että Koulunäkin hinta ei ole noussut pilviin, vaan pysynyt edullisena. Myös kotimaisuus on hänelle tärkeä arvo, ja se toteutuu Koulunäkin osalta niin viljan alkuperässä kuin valmistuspaikassa.

“Olen aina ollut kotimaisen ruuan puolella.”

Hyvin säilyvä näkkileipä täyttää vatsan ja ravitsemussuositukset

Edullisuuden ja kotimaisuuden lisäksi Koulunäkki on hyvin säilyvä tuote, mikä auttaa ehkäisemään hävikkiä. Luonnonvarakeskuksen mukaan kaikesta ravitsemispalveluissa syntyvästä hävikistä keskimäärin 60 prosenttia on tarjoiluhävikkiä, eli ruokaa, joka ei päädy lainkaan ruokailijan lautaselle vaan jää ruokailun päätteeksi linjastoon tai keittiöön. Leipään verrattuna näkkileipä säilyy pitkään, ja on siksi hyvä lisä ateriatarjontaan.

“Sitä menee aika vähän hävikkiin.”

Myös Hangon kaupungin ruokahuollon palvelupäällikkö Anna-Lena Strandell näkee näkkileivän hyvänä lisukkeena niin koulu- kuin varhaiskasvatusruokailussa. Hänen mukaansa tuoreesta leivästä syntyy helpommin hävikkiä, vaikka sitä pyritään laittamaan tarjolle vain tarvittava määrä. Leipä ja näkkileipä ovat kuitenkin tuotteita, joita lapset syövät erityisesti silloin kun muu ruoka ei jostain syystä maistu, ja siksi niiden menekkiä on vaikea arvioida.

Päivittäin Hangossa ruokailee kouluissa 760 ja varhaiskasvatuksen piirissä 250 lasta. Terveellisyys on tärkeä kriteeri ruokatuotteen suunnittelussa. Strandell arvostaakin Koulunäkin ravitsemuksellisia ominaisuuksia.

“Se on hyvä kuitulähde, ja muutenkin terveellinen vaihtoehto.”

Kotimaisesta viljasta valmistettu Koulunäkki sisältää runsaasti ravintokuitua ja vain maltillisesti suolaa. Suomessa täysjyvän saannille ei ole annettu grammamääräistä suositusta, vaan vähintään puolet kaikista nautituista viljatuotteista tulisi koostua erilaisista täysjyvätuotteista. Tällä hetkellä suomalaisten syömästä viljasta noin 42 prosenttia on täysjyväistä, eli olemme jo lähellä suositeltua tasoa, mutta vähimmäistavoite ei vielä täyty.

”Suomessa täysjyvän saanti on pitkälti rukiin varassa, ja ruistuotteita valitessa tulee automaattisesti valinneeksi täysjyvää”, toteaa ravitsemusasiantuntija Marika Lyly Lantmännen Unibakesta, joka kuuluu Lantmännen-konserniin Vaasanin, Lantmännen Cerealian ja Myllyn Parhaan kanssa.

Koulunäkki Snäkkis on koko perheen ruissipsi

Näkkileipä ei ole kuitenkaan yksinomaan lasten yksinoikeus, vaan sitä syövät Kantarin tekemän tutkimuksen mukaan kaikenikäiset. Ravitsemuksen näkökulmasta suomalaiset syövät yllättävän paljon välipaloja pääaterioiden välissä ja siihen runsaskuituinen näkkileipä on hyvä vaihtoehto. Koulunäkki haluaa auttaa suomalaisia syömään entistä paremmin, ja lanseeraakin huhtikuussa näkkileivän rinnalle naposteluun sopivan ruissipsin, Koulunäkki Snäkkiksen. Hangon kaupungin ruokahuollon palvelupäällikkö Strandell uskoo niiden sopivan hyvin osaksi myös päiväkotien ja koulujen ruokatarjontaa esimerkiksi välipaloina. Pitkän ravintola-alan kokemuksen omaava Pilke-päiväkotien Wallin näkee Snäkkikselle käyttöä myös muissa ravintoloissa.

“Monissa ravintoloissa myydään napostelukulhoja, joihin nämä voisivat sopia. Niitä voisi käyttää myös salaattipöydässä vehnäkrutonkien sijaan.”

Lähteet: Food Digest 2020 -tutkimus, Kantar, Food Digest 2022 -tutkimus, Ipsos Group, Terveyttä ruoasta – Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, Ravitsemus Suomessa: FinRavinto 2017 -tutkimus