Kouluruoka

Kouluruokailua halutaan kehittää: lounaalle aina kasvisvaihtoehto, iltapäiväksi välipala

Kehitysohjelmassa esitetään, että koululounaalla olisi aina vähintään kaksi vaihtoehtoa pääruuaksi. Yksi voi sisältää kalaa, vaaleaa tai punaista lihaa ja toisen suositellaan olevan kasvisruoka. Tarkoituksena on lisätä kouluruuan monipuolisuutta, houkuttelevuutta ja vastuullisuutta.

Oppilaille tulisi lisäksi järjestää mahdollisuus maksuttomaan ja ravitsevaan välipalaan, jos oppitunnit jatkuvat yli kolme tuntia lounaan jälkeen. Vastaavasti tarjolla voi olla aamupala.

Kasvisruokaa ja vapaasti valittavia pääruokavaihtoehtoja on jo nyt tarjolla, mutta niiden tarjoaminen ei toteudu yhdenvertaisesti kaikissa kouluissa ja oppilaitoksissa. Välipalaa suomalaiskoulussa tarjotaan niin ikään vaihtelevasti. Selvityksen mukaan 56 prosenttia kunnista ei tarjoa oppilaille lainkaan maksutonta välipalaa.

Suomessa uudistetaan parhaillaan harrastamisen mallia. Harrastamisen Suomen mallin tavoitteena on mahdollistaa lapsille ja nuorille mieluisa ja maksuton harrastus koulupäivän yhteydessä. Koulupäivän pidentyminen lisää tarvetta kehittää koulujen välipalakäytäntöjä.

Teksti jatkuu kuvan jälkeen.

Saimaan tukipalveluiden palvelujohtaja Elina Särmälä esitteli kehitysteesejä kouluruuan kehitysohjelman julkaisutilaisuudessa Helsingissä. KUVA Outi Tuomivaara

Tukea tarjolla

Muutos ei tapahdu ilman rahaa. Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen lupaileekin, että suositusten toteuttamiseen ehdotetaan myös lisäystä kouluruokailun budjettiin. Lopulliset budjetit päättävät kuitenkin kunnat itse.

Maa- ja metsätalousministeriön asettama moniammatillinen työryhmä käynnisti kouluruokaohjelman laatimisen loppuvuodesta 2021. Ohjelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä oppilaiden ja opiskelijoiden, ruokapalveluntuottajien, oppilaitosten, alan yhdistysten, elintarviketeollisuuden toimijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa.

Kouluruokaohjelman tavoitteena on myös parantaa kouluruuan kotimaisuusastetta, terveellisyyttä ja ekologisuutta sekä kehittää tasa-arvoista ja yhteisöllistä kouluruokailua. Kehittämisohjelmaa on määrä viedä käytäntöön kunnissa ja oppilaitoksissa.

Kouluruokailun järjestämiseen on tarjolla EU:n koulumaito- ja kouluhedelmätukea, jonka tarkoitus on lisätä maidon ja maitotuotteiden sekä kasvisten, vihannesten, hedelmien ja marjojen osuutta lasten ja nuorten ruokailussa. Suomessa luomutuotteille maksetaan korotettua tukea.

Vuoden alusta käyttöön otettava Hyte-kerroin määrittää osaltaan kuntien valtiolta saamaa tukea. Yksi toimintaa mittaavista indikaattoreista on koululounaan ja välipalojen järjestäminen suositusten mukaan.

LUE MYÖS: Pääkirjoitus: Vantaan kouluruoka-gate kärjistyy mutta tiedämme, että se ei ole koko totuus

LUE MYÖS: Kouluruoka muuttuu ajan hengen mukaan: Lahdessa kasvisruoka ensimmäisenä linjastolla, vähemmän kastikkeita ja enemmän mausteita


  • Tilaa Lehti

    Aromi
    Inspiraatiota ja 100% hyötyä ruuan ja juoman ammattilaisille.

    Tilaa Aromi